Rautatiemuseon keskustelufoorumit (©2005-2012)

materiaalit
...	mitäs materiaaleja käytätte ja mihinkä? itse yritän juuri väsäillä kallioa kipsistä folion avulla (mahdotonta...)[url]http://koti.welho.com/jsaari5/DSC00786.JPG[/url] mitähän ainetta tämä "kallio" mahtais olla [url]http://personal.inet.fi/kerho/junakerho/paarata/kuvat_2/kalk_1_i.jpg[/url] entäpä ruohikko? kokonaanko jotain sirotetta vaiko ihan ruohomattoa? mikäs mahtaisi olla hyvä aine tehdä maastoa? tuota kipsiä kun ei pysty sekoittamisen jälkeen muovata kun minutin... oma "vuoristo" tulee kanaverkosta, mutta mitä siihen päälle? kipsinauhaa vaiko paperimassaa jne? mites tuo ratapenkka ja hiekka? pensselillä erikeepperiä tms ja siihen hiekat päälle vai kuinka
...	Mä murskasin styroksia erikokosiks paloiks ja läjään mihin nyt kukkula tuli ja erikeepperiä sekaan ja lisää styrox palasia...sit kun oli kuivunu niin ruskeella lateksilla pohjamaalaus ja jo sillo hienoa hiekkaa sirottelin märän maalin päälle. Kun se oli kuivunu niin otin 3-4 erilaista vihreetä ja töpötin pensselillä eri vihreen laikkuja sinne tänne ja vähä sekasin ja sitten erilaista ruskeeta jne...koska maastohan ei ole yks värinen...Kun ne oli kuivunu niin pensselillä sivelin sinne tänne erikeepperiä ja turf sirotetta päälle. Lisäks etin pöheiköstä sopivia tikkuja mistä sai maastoon mätäneviä puunrunkoja jne, jne. Keräsin myös maastoon sopivia (litteitä) kiviä ja liimasin ne ja samoin nieman turffia päälle. Kukkulan alaosaan laitoin erikeepperiä ja karkeampaa hiekkaa ikäänkuin olis kiviä ajan mittaan vyörynyt mäkeä alan ja samoin sirotetta päälle....harmi kun ei ole kuvaa netisssä...olis helpompi kattoa kuvasta kuin selittää sekavasti. Tässä on nyt pari linkkiä mun kuviin...jos tää auttais. http://www.scaleho.com/hanka2.htm http://www.scaleho.com/mem14.htm http://www.scaleho.com/hanka6.htm http://www.scaleho.com/hanka3.htm Tossa on jokunen kuva mut ikävä kyllä netissä ei oo kuvia siitä kun kukkulat oli rakenteilla :(
...	Hyviä vinkkejä maastonrakentamiseen saa mm. Petri Sallisen kirjoittamista artikkeleista Pienoismallilehtiin, joita löytyy varmaan jokaisesta kirjastosta. Rautatiemuseossa on myös myynnissä aiheeseen liittyvää saksankielistä kirjallisuutta, kannattaa käydä katsomassa. Eikä ole syytä unohtaa myös JUNAT-lehtien vanhoja numeroita, joissa sivutaan myös aihetta. Näitäkin saa museosta. terv mb
...	juu huomasin että vanhoja pienoismallilehtiä saa tilata kustantajalta, joten tilaus on jo vetämässä...
...	mutta mikäs ois sellainen massa joka on hyvin muovattavissa ja kuivuttuaan kovaa ja kestävää? pikasilote ja kipsi näköjään halkeilee...
...	lainaten: jaska sanoi: entäpä ruohikko? kokonaanko jotain sirotetta vaiko ihan ruohomattoa? Ruohomaton käyttö on tietysti nopeampaa, mutta jos sitä käyttää kaikkialla, voi tulos olla vähän yksitoikkoinen. Itse rajoittaisin ruohomattojen käytön melko tasaisiin maastonkohtiin ja ympäristöön, johon sen luonne sopii, eli peltoihin, kaupungin puistojen ruohikoihin yms. Muualle sitten sirotteita sopivan värisen pohjamaalin päälle. lainaten: mikäs mahtaisi olla hyvä aine tehdä maastoa? tuota kipsiä kun ei pysty sekoittamisen jälkeen muovata kun minutin... Kipsin ja vastaavien kanssa täytyy tosiaan toimia suhteellisen nopeasti silloin kun ne ovat kosteita. Viitisen minuuttia on käytännön maksimi tavanomaisten massojen osalta. Kanaverkko ja siihen päälle kipsikangasta kahteen kertaan on hyvä menetelmä. Kannattaa kuitenkin katsoa, että kanaverkko on tuettu kunnolla alta; jos pelkästä tukemattomasta verkosta mutotoilee maaston ja laittaa kipsikankaat päälle, ei rakenteesta tule riittävän luja ja halkeamia voi esiintyä. Kanaverkkoa vankemman alustan saa hienosilmäisestä alumiiniverkosta, mutta sekin on yhtälailla tuettava. lainaten: mites tuo ratapenkka ja hiekka? pensselillä erikeepperiä tms ja siihen hiekat päälle vai kuinka Itse teen sorastuksen niin, että rata on ensin naulattu korkista tai vastaavasta synteettisesta materiaalista tehdyn ratapenkan alustan päälle. Sen jälkeen päälle kaadetaan "sepeliä", joka muotoillaan ratapenkan lopulliseen muotoon varovasti esimerkiksi "lakaisemalla" pienellä pensselillä ja poistamalla liiat. Kun muoto on kohdallaan, imeytetään sepeliin vesiohenteista liimaa sopivasti ohennettuna ja varoen huuhtomasta sepeliä penkalta alas. Hyvä työkalu on pipetti, jollaisia on lääkepulloissa yms. (korvatipat esimerkiksi). Liiman pintajännitystä kannattaa pienentää lisäämällä siihen muutama tippa tavallista käsitiskiainetta. Tällöin neste tunkeutuu paremmin sepelihiukkasten väliin eikä pyri huuhtomaan pienimpiä hiukkasia mukanaan niin helposti. Liimaksi sopii Eri Keeper, Ponal tai vastaava. Itse käytän Woodland Scenicsin "Scenic Cement" -nimistä liimaa, jonka etuna on kuivuminen näkymättömäksi. Tavalliset puuliimat saattavat jättää turhaa kiiltoa.
...	lainaten: Kanaverkko ja siihen päälle kipsikangasta kahteen kertaan on hyvä menetelmä. sanokaas äkkiä joku mistäpä tuota sais edukkaasti pk-seudulla? sinooperi ei vissiin myy, ja joku nettikauppa tarjos 4,5E kaks rullaa (joka ei riittäny mihinkään...)
...	Kipsikankaan sijasta voi hyvin käyttää kangasta ja kipsiä erikseen hankittuna. Melkein mika tahansa harva kangas paloitellaan ja levitetään verkon päälle. Sitten vain mallikipsiä rautakaupasta päälle. Kipsijauhetta kannattaa tosiaan sekoittaa vain pari desiä kerrallaan, sillä se jähmettyy 5-10 minuutissa. Kipsiä voi myös värjätä lateksi- eli remonttimaalilla, jolloin se myös jähmettyy vähän hitaammin. Juha
...	Olen käyttänyt mallikipsin joukossa hieman Eri-Keeperiä tai vastaavaa Cascoa. Mielestäni hieman vahvistaa kipsiä.Ei vaikuta kovettumiseen. Muuten on maisemointitaktiikka-ajatus vielä hakusessa. Teenkö esim. sen värjätyllä(Dylon ?) sahanpurulla?.
...	Kertokaa jotain polyfilla nimisestä aineesta? Olen kuullut siitä puhuttavan useinkin, mutta miksi noin harvinaista ainetta kannattaisi ruveta etsimään? Rautakaupan myyjäkin vain pyöritteli silmiään... Eikö joku muu materiaali, vaikka jauhemainen kitti, voi korvata tämän? Onko se maaston teossa ylivertaista jne? En ole edes löytänyt sitä vielä saati päässyt kokeilemaan.
...	Polyfilla on vanha australialainen tuotemerkki ja muistelenpa joskus 60- 70-luvun vaihteessa käyttäneeni Polyfilla-merkkistä ohennintakin veneenkunnostushommissa. Joka tapauksessa Polyfilla on nykyään lähinnä tasoite, joita onkin sitten vaikka mitä erilaisia. www.polyfilla.com.au Juha Telimaa
...	Kipsiä, Polyfillaa tai muitakaan massoja ei käytännössä tarvita pieoismallimaiseman tekemisessä. Kallioiden, rinteiden tai kumpujen runko muotoillaan styrofoamista tai styrroksista. Yhtä hyvin voi käyttää sanomalehtipaperitolloja tai kanaverkkoa, joka päällystetään kipsikankaalla. Jos kukkula on ruohottunut tai sen päällä on maata, voidaan pintaa maalata muotoillun jälkeen ja peittää tarppeen mukaan vaikkapa maisemapuruilla, heinämatolla, soralla tms. Sama pätee kanaverkkorunkoiseen tai sanomalehtipaperitolloista muotoiltuihin kukkuloihin. Vain varsinaiset kalliot muotoillaan kipsistä. Parasta tässä on Woodland Scenicsin kalliomuotit ja ns. poltettu kipsi (Lightweight Hydrocal, Woodland Scenics). Poltettu kipsi ei ole samaa kamaa kuin rakennuskipsi tai mallikipsi, jotka sisältävät sitkosta - ja kiiltoa - lisääviä liimaaineita. Kipsikangas on huomattavasti siistimpi ja vaivattomampi tapa peittää maastoa kuin kankaan kasteleminen kipsivelliin. Kipsikangas asetetaan kuivana maastoon, toisiinsa nähden limittäin. Tämä jälkeen kangas kastellaan pumppupullolla. Ei sotke ja istuu loistavasti maastoon. Kipsikangasta saa apteeteekeista ja askarteluliikkeistä. Tarkemma ohjeet on julkaistu Pienoismalli-lehden artikkelisarjassa. Petri Sallinen
...	Kanaverkon ja kipsin käyttö on tuttua. Ajattelin lähinnä tuosta polyfillasta taikka puukitistä kipsin korvaajaa, jos se vaikka on jotenkin joustavampaa / sitkeämpää tai helpommin työstettävää / vähemmän pölisevää tms. Taidan kokeilla tuota nyt hankkimaani kittiä ja voin kertoa sitten miltä se vaikutti.
...	lainaten: PeS sanoi: Kipsiä, Polyfillaa tai muitakaan massoja ei käytännössä tarvita pieoismallimaiseman tekemisessä. Kallioiden, rinteiden tai kumpujen runko muotoillaan styrofoamista tai styrroksista. Tämä on tietysti vain yksi hyvä tapa, erityisesti sellaisilla radoilla, joissa ei ole juurikaan maiseman alla tunneleissa kulkevia osuuksia ja joissa korkeuserot ovat suhteellisen pieniä, mutta tarvitaanhan silloinkin "pakkelia" maiseman yksityiskohtien muotoiluun jne. En tosin ymmärrä, miksi kipsikangas/metalliverkko olisi jotenkin vähemmän suositeltavampi ratkaisu styrofoamin käyttöön nähden. Tokihan siinä joutuu yleensä maiseman tukemaan metalliverkon alla esimerkiksi vanerista sahatuin profiilein, mutta kokonaisuutena se on oman kokemukseni perusteella kuitenkin vähemmän työläs ja siistimpikin tapa styrofoamin työstämiseen nähden, jos vähänkin suurempia kallioita/vuoria ollaan tekemässä.
...	Sanomalehtisilppu/liisterimassa ja kanaverkko ovat klassisia maastomateriaaleja. Harrastettu jo 50- 60- luvulla mm. Ri SRK:n pienoisrautatiekerholla. Olen nyt kuitenkin oman radan maastoon käyttänyt routaeristelevyä rungoksi ja siihen pintamuotoilu mallikipsi/ erikeeper- coktaililla. Pohjaväri vesiväritabletista! Nyt pitäisi kehittää loppuun saakka porattu/lohkottu pysty kallioseinä. Kallioporan jäljet rautsahan terällä. Kun ensin tehty dynamiittilohkomisen jäljet.
...	lainaten: zscaleinfo sanoi: En tosin ymmärrä, miksi kipsikangas/metalliverkko olisi jotenkin vähemmän suositeltavampi ratkaisu styrofoamin käyttöön nähden. Tokihan siinä joutuu yleensä maiseman tukemaan metalliverkon alla esimerkiksi vanerista sahatuin profiilein, mutta kokonaisuutena se on oman kokemukseni perusteella kuitenkin vähemmän työläs ja siistimpikin tapa styrofoamin työstämiseen nähden, jos vähänkin suurempia kallioita/vuoria ollaan tekemässä. Nuo kyseiset tekniikat eivät ole toistensa vaihtoehtoja tai toisensa poissulkevia tapoja. Oikeastaan pitäisi tarkemmin tietää radan rakenteesta jotain, ennen kuin voi suositella jotain tiettyä menetelmää. Oma ratani on puurunkoinen kiinteä ns. avoin rakenne, jossa vain asemat ja ratapenkat on katettu kantavalla levyrakenteella - muuten rakenne on avoin. Verkko/kipsikangasyhdistelmä on tällaisessa rakenteessa kenties yksinkertaisin: niittipistoolilla voi kiinnittää verkon helposti puurunkoon ja täyttää avoimet välit. Kanaverkko tosin on mielestäni turhan suurisilmäistä. Löysin rautakaupasta pehmeää metalliverkkoa,jossa oli neliskulmaiset noin 5x5 millin silmät. Eristelevyjen käyttö avoimen rakenteen välien täyttämisessä lienee jopa työläämpää, kun levynpalanen pitäisi sovittaa epämääräiseen aukkoon. Eristelevyt toimivatkin paremmin tasaisen levymäisen rakenteen päälle liimattaviksi. Olen käyttänyt radallani kumpaakin tapaa - tilanteen mukaan. Sanoisin kuitenkin, että jo 1950-luvulta peräisin oleva amerikkalainen sanomalehtitollojen käyttö on yksi parhaimpia tapoja (idea esitetään usein vanhoissa jenkkimaisemakirjoissa). Tollot kiinnitettään maalarinteipilla alustaansa. Niitä painellaan kasaan: muoto haetaan tällä tavalla. Tolloja lisätään riittävä määrä. Teippiä käytetään runsaasti. Teippiä vedetään reilusti kallion/nyppylän/kukkulan ylitse. Tämän jälkeen päälle kuivaa kipsikangasta, joka kastellaan pummppupullolla. Kankaat lomittain toistensa päälle. Kostutettua kipsipintaa sivellään sormella, mikä varmistaa sen, että kankaat tarttuvat toisiinsa ja myös alustaan. Kuivunut rakenne on jäykkä ja tukeva. Ei sen pääälle silti voi asentaa painavia esineitä. Talot sun muut pitäsi perustaa paikoilleen ennen tollojen asentamista. Tolloilla siis lähinnä täytetään tyhjät alueet ja haetaan pinnanmuotoja. Tekniikkaa soveltuu sekä avoimeen rakenteeseen että levyrakenteeseen, korkeiden ja matalien muotojen hakemiseen. Idea tuntui aluksi naurettavalta ja vanhanaikaiselta, mutta on itse asiassa eritäin joustava, siisti ja nopea tapa. Tämä on itse asiassa kolmas tekniikka, jota olen radallani soveltanut. Petri
...	Olen zscaleinfon ja jaakkoaumalan kanssa samaa mieltä siitä, ettei yksiselitteistä parasta ratkaisua ole. Kanaverkko tai jokin tiheämpi verkko on varmasti hyvä maastopohja, varsinkin kun sen esimuovaus ennen pinnoituista on todella helppoa. Tukien laitto ei ole ongelma ja alapuolinen tila jää vapaaksi kaikelle mahdolliselle tarpeelliselle johtojen vedosta lähtien (verkon alapintaan saa pienellä vaivalla "lenksut" johtonipuille). Nuo liuottimia kestämättömät styroksit ja muut mössölevyt pitäisi pistää pannaan. Johdotukset tulee roikkumaan rumasti kaikkien rakenteiden alapulella, koska tilaa ei ole alapinnan yläpuolella. Itse mössölevyt on todella inhottavia työstettäviä hurjan staattisen sähköisyyden takia jne. Lisäisin tähän "mössösoppaan" oman ehdotukseni, eli tuon verkon pinnoittamiseen käy hyvin myös kangas, paperi tai lasikuitukangas joka kovetetaan hartsilla, jopas syntyy kuori joka ei halkeile ja on luja kolhuja vastaan. Markku
...	Styrox on erityisen staattista, jos sitä työstää mekaanisesti. Stryfoam ja polyuretaani eivät ole yhtä sähköisiä. Sähköistä purua tosin ei synny, jos leikkaamiseen käyttää kuumalankaleikkuria. Kiinteässä radassa radan alapuolinen johdotus ei millään rakennevalinnalla ole ongelma, koska tavallisesti johdotukset kiinnitetään puurunkoon ruuvattuihin johtokanaviin tai johtonippuja kannatteleviin klemmareihin. Johdot eivät näy, jos runko on verhoiltu levyillä. Lohko- ja moduulirakenteessa styrofoam kannen alla on usein puurakenteinen laatikko, johon johdot on helppo ruuvata siististi piiloon. Löylymäessä lohkoa kantaa teräsputkikehikko, johon on ruuvattu poikittain puurimoja ja kate on rimojen päällä. Johdot on ruuvattu puurakenteen alle. Turun Kiskoliikennekerhon lohkojen teräsputkikehikon päälle taas on ruuvattu vanerilevy, jonka päälle on liimattu kauttaaltaan styrofoam-levy. Johdotukset ovat vanerikannen alla puurakenteessa. Mallijunien näyttelyradassa styrofoam-levy taas liimattiin eristevaahdolla suoraan kiinni teräsputkirakenteeseen. Päänvaivaa johdotuksien kiinnittäminen aiheuttaa silloin, kun lohko on rakennettu kokonaan styrofoam-levystä, esimerkiksi sandwich-rakenteella, vaikkapa liimaamalla kolme levyä päällekäin. Styrofoam on toisaalta siitä hyvä materiaali, että levyn alapuolelle voi helposti tehdä upotuksia ja upotukseen liimata kaakeliliimalla ja tapeilla vanerilappuja, johon johtotukset voi ruuvata. Veljeni rakensi Espoon kaupunginmuseolle Träskändan H0-kartanodioraaman (koko: noin 2,5 x 6,5 metriä) kokonaan styrofoamlevyistä ilman mitään muuta kantavaa rakennetta. Rakenne on sandwich ja korkeimmissa kohdissa 30 mm:n styrofoam-levyjä on limattu kahdeksan kerrosta päällekäin. Sivuihin on kiinnitetty 3 mm:n kovalevy kaakeliliimalla. Rinteet ja maaston muodot muokattiin mekaanisesti suoraan rakenteen pintaan poistamalla ainesta mm. erilaisilla raspeilla. Maasto suoraan valmiin pinnan päälle: aluksi pohjaväriksi sammaleen vihreää Remontti-Ässää pari kerrosta, jotta sinien ei taatusi kuulla sirotteiden läpi. Ensimmäinen sirotekerros suoraan viimeiseen tuoreeseen maalikerrokseen. Tämän jälkeen kuivunut sirotepinta kasteltiin maisemaliimalla ja sirotteita lisättiin. Kun pinta oli kuivunut, suihkutettiin pinta vielä kauttaaltaan maisemaliimalla. Jos taas haluaa käyttää heinikkomattoa, voi sen liimata suoraan pohjamaalattuun styrofoam pintaan. Pakkelointeja tai kipsiä ei siis tarvita - ellei tehdä kallioita tai kiviä. Tämä kolmesta suuresta lohkosta koostuva dioraama on alapinnaltaan "vanerilaputettu" useammasta kohdasta, jotta lohkot voitiin ruuvata tiukasti pöytärakenteeseen ja toisaalta tiiviisti toisiaan vasten. Tätä samaa ideaa voi soveltaa kotiradoilla eli styrofoam paketit kiinni kantaviin pöytärakenteisiin. Levyjä ei tarvitse vahvistaa millään tavalla, jos kyseessä on kiinteä ratarakenne. Levyjen reunat voi verhoilla kovalevyllä tai styreenilevyillä, jotka on ennen liimausta maalattu autopohjamaalilla, jotta ne voitaisiin myöhemmin maalata. Träskända dioraamassa on toistasataa valopistettä, jotka on toteutettu eri vahvuisilla valokuiduilla. Läpiviennit styrofoamin läpi voidaan toteuttaa todella siististi - valmiiseen maisemaan, kuten tässä tapauksessa tehtiin. Painetaan rakenteen läpi suurikoinen "sukkapuikko". Painamisessa ei synny lainkaan purua ja valokuitu kulkee helposti sileäseinäisen reiän läpi. Sähköasennusten läpiviennit kannattaa putkittaa, jos joskus olisi vaikkapa tarve lisätä johtoja tai tehdä korjaustöitä - ohut johto liukuu helposti putkessa. Väljässä putkessa voi käyttää myös ohutta vetovaijeria. Putket voi kiinnittää styrofoamiin kaakeliliimalla tai eristevaahdolla, jos epäilee, että kitka ei riitä pitämään putkia paikoillaan. Putkituksia sähköjohtoja varten voi tehdä myös vaakasuunnassa esimerkiksi ratapöydän pintaan liimattuun styrofoam-levyyn - vaikkapa radan rakentamisen alkuvaiheessa: viistetään levyn pintaan mattoveitsellä V:n muotoinen oja, asennetaan ojaan messinkiputki liimalla tai eristevaahdolla. Putki jää myöhemmin sorastuksen tai maisemaan alle. Putkessa voidaan viedä vaikkapa sähköjohdot vaihdemoottorille. Yhtä hyvin putkeen voidaan asentaa vaihteen kieltä käyttävä teräksinen käyttötanko ja itse vaihdemoottori on sitten sivummassa. Itse olen joutunut asentamaan muutaman vaihdemoottorin tällä tavalla sivuun, koska ratapöydän rakenteen vuoksi en ole voinut asentaa moottoria vaihteen alle ratapöydän alapintaan. Yksi vaihdemoottori on radallani asemarakennuksen sisällä ja kapearaiteisella radalla varastorakennuksessa. Käyttötanko on putkessa maaston alla piilossa. Tässä tapausessa muutamaan kohtaan putkea on syytä porata reikä, josta käyttötangon öljyämisen voi tehdä. Mahdollisuuksia on siis runsaasti. Olennaista on tietenkin se, mikä on radan käyttötarkoitus: kiinteä rata vai purettavissa ja liikutelvissa oleva näyttelyrata tai peräti moduuli. Käyttötarkoitus on otettava huomioon rakennetta suunniteltaessa. Moni valitsee myös sellaisen rakenteen ja materiaalit, jotka tuntuvat itselleen luontevimmilta ja joiden käytön hallitsee. Kaikilta ei hitsaus suju ja jollekin toiselle timpurin työt ovat hankalia. Itse en esimerkiksi pidä hartsin käyttämisestä pienoisrautatien maisemarakenteessa. Kevytrakenteissa käytetty hartsihan on samaa tavaraa, josta valamme pienoismallirakennussarjojen osia - sovellus on vain erilainen. Petri
...	Turun rata on rakenteensa vuoksi melkoisen äänetön. Kun vertaa omaan rataan; puukehikon päällä foami. Johtaa ääntä myös alapuolelle ja lattian kautta....Foamiin voi kiinnittää myös liimapistoolilla. Ja foamia toisiinsa. Kunhan ei ole liian kuumana. Conrad- vaihdemoottorit ovat kiinnitetty näin liimatuille vaneripaloille. Alapuolelle. Toimivat.
...	lainaten: ealab sanoi: Turun rata on rakenteensa vuoksi melkoisen äänetön. Kun vertaa omaan rataan; puukehikon päällä foami. Johtaa ääntä myös alapuolelle ja lattian kautta....Foamiin voi kiinnittää myös liimapistoolilla. Ja foamia toisiinsa. Kunhan ei ole liian kuumana. Conrad- vaihdemoottorit ovat kiinnitetty näin liimatuille vaneripaloille. Alapuolelle. Toimivat. Itse kokeilin aikanaan foamia puukehikolla, jonka päällä on woodland scenicsin kavennettu vaahtokumipenger. Tämä oli minusta todella paljon kaikuvampi, kuin perinteinen menetelmä, jossa on lastulevypohja puukehikossa ja em. kumipenger raiteen ja lastulevyn välissä. Eron huomasi erittäin hyvin, jun juna meni eri tekniikalla tehdyltä osiolta toiselle.
...	Vaikuttaakin siltä, että äänenvaimennus on melko tärkeässä osassa radanrakentamisessa. Runko- ja maastomateriaalien tulisi olla ääntävaimentavia joka tarkoittaa joko raskasta tai pehmeää ja mieluummin huokoisella pinnalla kuin kiiltävällä pinnalla. Onko kukaan kokeillut äänenvaimennuksen parantamista lisäämällä vaimennusmateriaaleja kriittisiin "kaikupintoihin"? Lokeroinen runko on varmaan parempi kuin avoin ja sileäpohjainen, vai onko? Kuvittelin mielessäni kaiuttoman huoneen seinärakenteita. Teräs rakennemateriaalina, olkoonkin, että vain osaksi, ei varmaan ainakaan vaimenna äänien siirtymistä ja kehittymistä. Äänien syntyminen ja siirtyminen on oma tieteenalansa, hallittuja vertailevia kokeita runko ja maastomateriaalien soveltuvuudesta akustisessa mielessä ei varmaan ole tehty, joten täytynee turvautua itse kunkin omiin kokemuksiin ja näitä kokemuksia yhdistellen voisi ehkä päätyä jonkinlaiseen ominaisuus taulukkoon tai voisiko sanoa peräti "suosituslistaan" parhaiten soveltuvista materiaaleista. Markku
...	Laatikkorakenne on kuin akustisen kitaran kaikukoppa, jonka tarkoitus kitarassa onkin vahvistaa ääntä. Avoin runkorakenne on vähemmän kaikuva, mutta kyllä sekin ääntä tuppaa tuottamaan. Omalla radallani avoimeen puurunkoon on kiinnitetty 16 mm:n lastulevystä sahatut penkereet, joiden päälle on liimattu amerikkalainen VinylBed. Ei tämäkään ole täysin äänetön rakenne. VinylBed on siitä hyvä materiaali, että tällä tavalla penkasta saadaan visuaalisesti aika oikean näköinen kaksoispenger (lastulevyn sivut on sahattu viistoon - tosin pistosahastani ei voinut valita oikeaa noin 33 asteen kulmaa, vaan jouduin tyytymään 45 asteen kulmaan, jota sitten soratuksella korjailin). VinylBed on synteettinen aine, joka ei taatusti reagoi kosteuden kanssa (lastulevypenkka on maalattu ennen asentamista kummaltakin puolelta kahteen kertaan Empire-öljymaalilla). Samalla se on selvästi kovempaa kuin vaahtomuovi tai solumuovi, mutta taipuu kaarteisiin ilman, että sitä pitäisi leikata keskeltä pitkitäin halki kuten korkki. Silti VinylBed joustaa sen verran, että jouston avulla naulauksella voi riittävässä määrin korjata mahdolliset pystysuuntaiset virheet radassa. Kovuus lienee syynä siihen, että täysin äänetön rakenne ei ole. Toisaalta radan kokonaisrakennekin on "yhtä puuta", eli kiskotus on naulauksella akustisesti yhteydessä lastulevypenkkaan ja lastulevypenkkaa taas ruuveilla yhteydessä runkoon. Äänitysstudioissa esimerkiksi studioon rakennetaan sisäseinät, joiden rakenne erotetaan kumituteilla huoneen kantavista seinistä ja lattia rakennetaan kelluvaksi eristelevyjen päälle. Näin black metallia voi räimiä kerrostaloon rakennetussa studiossa ilman, että naapureiden puntit lepattavat. Pitäisikö pienoisrautatien penkka erottaa kumituteilla kantavasta rakenteesta - vai meneekö jo nihilismin puolelle :).
...	lainaten: markku55 sanoi: Teräs rakennemateriaalina, olkoonkin, että vain osaksi, ei varmaan ainakaan vaimenna äänien siirtymistä ja kehittymistä. Äänien syntyminen ja siirtyminen on oma tieteenalansa, hallittuja vertailevia kokeita runko ja maastomateriaalien soveltuvuudesta akustisessa mielessä ei varmaan ole tehty, Radan äänettömyyteen ja sen eliminoimiseen ei käsittääkseni ole erityisemmin panostettu pienoisrautatiealalla. Vanhoihin Märklinin M-peltikiskoihin sai toki ostaa ääntä vaimentavia sisukaluja, koska penkkahan oli sinällään jo kaikukoppa. Joitakin pengermateriaaleja on mainostettu ääntä vaimentavina, mutta niiden vaikutus käytännössä on ainakin minulle arvoitus. Alan kirjallisuus ei omien kokemuksieni perusteella ole aihetta juurikaan käsitellyt. Teräskehikko pienoisrautatielohkoa kannattelevana rakenteena ei todennäköisesti vaikuta äänenmuodostumiseen. Suorakaiteen muotoinen neliskulmaisesta huonekaluputkesta valmistettu teräsputkikehikko on kuitenkin aika siro. Teoriassa esimerkiksi Löylymäen rakenteessä sen päälle ruuvatut poikittaiset puurimat katkaisevat akustisen yhteyden radan ja teräksen välistä. Ääntä synnyttävä tekijä on todennäköisemmin lohon yhtenäinen kotelorakenne, joka on itsessään ääntä vahvistava kaikukoppa. Turun radan lohkorakenteessa ei ole samanlaista koppaa ja rakenne on muutenkin erilainen: teräsputkikehikko+vaneri+stryfoam+vaneripenkka. Muistaakseni lohkoissa ei ole korkeita laitoja, jotka muodostaisivat kaikukoppaa samalla tavalla kuin vaikkapa Löylymäessä. Tämä pohdiskelu on nyt vain mutu-pohajaista ilman sen suurepaa kokemusta tai tutkimustietoa. Petri
...	Joskus itsellä ilmeni kaikuongelma niin raatelin vanhan patjan ja täytin kolot superlonilla, ei kaikunu enää :) Tuskin toimii joka tilanteessa, mutta mun tapauksessa toimi. Samoin kun tein pengerryksen niin täytin pengerryksen superlonilla...ja taas toimi tyydyttävällä tavalla. Varmasti on tehokkaampiakin vaimenusmuotoja mutta tuo vaimennus riitti mulle ihan hyvin.
...	Minua ei ole äänet koskaan häirinneet. Tai sitten niitä ei ole hirveästi syntynyt. Ensimmäinen ratani, jossa oli maasto, oli "sänkymäinen" lavetti, jossa muistaakseni joku tuettu ohuehko pohjalevy ja pariraideovaalit rataa. Maastoa oli niin polyuretaanista pursotettuna (en tykännyt, mutta pitihän tuolloin kovin trendikästä ainetta testata), kuin kanaverkko+paperimassa+kipsi jne. Se rata oli muistaakseni aika kaikuva. Penkat oli aika isot ja sytroksista tehdyt. Olisiko ollut 5cm paksut. Huone oli kokolattiamattoinen, niinkuin 70-luvulla oli tapana. Se ehkä vähensi ääniä osaltaan. Toisessa radassani oli avorunko ja ei mitään äänieristettä raiteitten alla. Sillä tosin en ehtinyt kunnolla ajelemaan radan jäädessä vähän keskeneräseksi muuton takia. Siinä olikin välissä pitkä tauko, koska asustelin pienissä asunnoissa enkä halunnut ihan pientä rataa. Nyt sitten on taas tilaa ja koitan tehdä kolmatta rataa toivottavasti paremmin, kuin ennen joka suhteessa. Materiaalivalintoja teen paljonkin myös fiilispohjalta, eli en suosi muovia, koska en ole erikoisesti muovin ystävä. (Mielestäni harrastuksissa pitääkin edetä hyvin paljon fiilispohjalta, koska harrastaminenhan on jo lähtökohtaisesti melkoisen epärationaalista hommaa. Harrastamisen pitää olla mukavaa ja siinäpä onkin kaikki "vaatimukset".) Toki pienetkin äänet varmasti häiritsevät, jos vaikka investoi hienoihin äänillä varustettuihin malleihin ja hakee muutenkin oikeanlaista äänimaisemaa. Tällaiseen en ole lähtenyt, mutta nyt kun tuli puheeksi, niin kyllä tuo optio pitäisi säilyttää. Olisihan se aika hienoa, että mallista kuuluisi kaikenlaisia ääniä, myös veturin äänten lisäksi. Äänittäisi vaikkapa sataman äänimaisemaa ja laittaisi sitä luuppina kaiuttimesta pienoismallin sataman seutuville jne... Onkohan tuollaisia tehty? Palatakseni vaimennukseen, tavallinen mineraalivilla voisi toimia korkeitten äänitaajuuksien vaimentajana avoimen ratarungon ollessa kyseessä. Matalaa ääntä on hankalampaa hävittää järkevästi. Myös sopiva lattiamatto radan alla voisi imeä jotain itseensä.
...	Jos puhutaan muovirunkoisista raiteista, en usko, että häiriöäänet on kovin korkeita koska muovirunko jo sinänsä vaimentaa peltirunkoa paremmin ääniä. Märklinin M-kiskoilla on varmaan melko vaikea saavuttaa niin äänetöntä rataa kuin vaikkapa K-kiskoilla. Kiskojen naulaaminen on yksi äänettömyyden kannalta harmillinen asia, koska naulat johtaa jyminät ja kolinat runkoon. Onko kukaan kokeillut jotain pätevää tapaa millä raiteet saa kiinni esimerkiksi umpisolumuoviin, ilman, että kiinnittäminen ja kohdistaminen olisi turhan hankalaa ja, että edes teoriassa ratalinjojen korjaus olisi mahdolista? Uskon myös, että jälkikäteen tehdyt vaimennukset voivat toimia ihan hyvinkin, kunhan käytetään oikeita materiaaleja joitten vaimennusominaisuudet sijoittuvat oikeille taajuuksille. Mielestäni radan hankalimmat äänet on ns. matalahkotaajuuksisia runkoääniä (kuminaa ja huminaa) joitten vaimennus onnistuu raskailla materiaaleilla parhaiten. Onko kukaan mitannut ajomelun taajuuksia ja mille alueelle ne voimakkaimmat äänet asettuvat? Se mitä jalkojen alla, lattian ja jalkojen välissä on, on varmaan myös merkittävässä asemassa. Äänet on rinnastettavissa tärinään, ja jos eristetään lattia jaloista ollaan jo taas hiljaisemmassa tilanteessa. Voisin kuvitella, että liikuteltavan radan alla olevat umpikumiset pyörät osaltaan tekevät radasta hiljaisemman. Olen aivan varma, että harrastuksen edistyessä vaatimustaso kasvaa, ja lopulta alkaa kaikki asiaankuulumattomat äänet harmmittamaan. Markku
...	Kiskotus voidaan liimata suoraan alustalleen ilman nauloja. Tosin alustan on oltava niin suora, että tarvetta pystysuuntaiseen asennuskorjaukseen ei ole. Liiman kuivumisen jälkeen kiskotukselle ei nimittäin käyttännössä voi tehdä enää mitään. Naula väljässä reiässä antaa sen sijaan antaa mahdollisuuden siihen, että pystysuuntaista virhettä voi vielä korjata ennen sorastusta joko löysäämällä naulaa tai kiristämällä sitä. Suurin ääntä aiheuttava tekijä on kylläkin veturit itsessään, eli se, miten vaihteisto on veturissa ratkaistu. On hiljaisia vetureita ja äänekkäitä. Yksi tapa vähentää vetureiden käyttöääntä, on asentaa ohut kumilevyn palanen moottorin ja rungon väliin. Ehkä sittenkin helpompaa kuin radan akustiikan kehittäminen. Tosin olen nähnyt sellaisenkin äänidekooderilla varustetun veturin, jonka oma käyntiääni miltei ylitti dekooderin digitaaliäänet.
...	lainaten: PeS sanoi: Kiskotus voidaan liimata suoraan alustalleen ilman nauloja. Liimasin omalla radallani aikanaan kokeeksi veturitalliraiteita ja pari pistoa pikaliimalla vaahtokumipenkereeseen naulaamisen sijaan. En tiedä oliko asialla suurta merkitystä, mutta ainakin kuvittelin liimatun olevan hiljaisempi.
...	On selvää, että äänet lähtee veturista ja vaunujen pyörästöistä, mutta en pidä tarpeellisena arvioida kenen veturit pitää eniten ääntä, vaan miten ne äänet saadaan vaimennettua kohtuulliselle tasolle. Märklinin Big Boy on erittäin hiljainen hälyääniltään, tähän vaikuttaa varmasti myös veturin melko hurja omapaino, mutta varmaan myös kaikkien mekanismien viimeistely. Selvästi huonompia esimerkkejä tässä suhteessa on olemassa, mutta kokonaisuuden hinnallakin on varmasti suuri merkitys rakanteiden laadun kannalta. Pienin omistamani veturi on Märklinin 37974 jossa on kaiken lisäksi kaikki mahdolliset äänet. Tuon veturin moottori ja vaihteisto on todella hiljainen, eikä tässä tapauksessa veturin massaa voi kehua ääntä vaimentavaksi, eli aina ei tarvita edes suurta massaa äänettömyyten. En koe kaluston vertailulla aikaansaatavan mitään rakentavaa aikaiseksi, sillä kaikilla valmistajilla on hyvät ja vähemmän hyvät mallit, joitten kanssa on elettävä. Selkeämpää on rakentaa rata jonka vaimennusominaisuudet on kunnossa ja hälyäänet mahdollisimman hyvin hallussa. Markku
...	Kaluston pyöräkerrat voivat pitää enemmänkin ääntä. Olen toisinaan hionut kulkupinnat sileiksi, syystä. Hionta lopuksi 1200:lla vh-paperilla.Melu väheni siltä osin. Joitakin pyöriä tehdään puristamalla/valamalla. Niissä on karkeutta. Mm. jotkut Roco- pyöräkerrat. Sitten jotkut mainitut venäl. vaunujen muovipyörät ja niiden akselit. Kartiopää on kuin ruuvin kärki. Tehty karkealla viilalla ja laakista.
...	Osa massatuotantokaluston fillareista on tehty valamalla, jolloin mitat eivät ole kaikilta osin kovin tarkkoja. Mm. saksalainen Wienert tekee moniin masssatuotantovetureihin vaihtofillareita, joiden laatu on parempi.
...	lainaten: PeS sanoi: Kiskotus voidaan liimata suoraan alustalleen ilman nauloja. Tosin alustan on oltava niin suora, että tarvetta pystysuuntaiseen asennuskorjaukseen ei ole. Liiman kuivumisen jälkeen kiskotukselle ei nimittäin käyttännössä voi tehdä enää mitään. Naula väljässä reiässä antaa sen sijaan antaa mahdollisuuden siihen, että pystysuuntaista virhettä voi vielä korjata ennen sorastusta joko löysäämällä naulaa tai kiristämällä sitä. Suurin ääntä aiheuttava tekijä on kylläkin veturit itsessään, eli se, miten vaihteisto on veturissa ratkaistu. On hiljaisia vetureita ja äänekkäitä. Yksi tapa vähentää vetureiden käyttöääntä, on asentaa ohut kumilevyn palanen moottorin ja rungon väliin. Ehkä sittenkin helpompaa kuin radan akustiikan kehittäminen. Tosin olen nähnyt sellaisenkin äänidekooderilla varustetun veturin, jonka oma käyntiääni miltei ylitti dekooderin digitaaliäänet. Kiskojen liimaus joustavaan alustaan, esim solumuovipenkereeseen, on erinomainen tapa vaimentaa kulkuääniä. Myös liimauksen jälkeinen kiskojen korotus tai lasku onnistuu sahaamalla rautasahan terällä penger "auki" kiskojen alta, jolloin sitä kohtaa voi laskea tai nostaa. Sen sijaan sorastuksen liimaus kuivuu melko kovaksi ja aiheuttaa äänen johtumista runkoon, ellei se ole kokonaan joustavan materiaalin päällä. Nykyään veturit ovat jo niin hiljaisia, että suurin äänilähde on vaunujen vierintä-äänet, vaunuthan ovat usein itsessään varsinaisia kaikukoteloita. Asia on helppo kokeilla työntämällä parin metrin vaunuletkaa kiskoja pitkin. Siinä Petri on aivan oikeassa, että ääntä kannattaa vaimentaa aina jo siellä, missä se syntyy. Toisaalta aivan äänetönkin kulku näyttäisi omituiselta, tuleehan oikeastakin kalustosta aika lailla ääntä. Juha
...	Sorastuksen kiinnittämisessä käytetyissä liima-aineissa on eroja kovuuden suhteen. Eri-Keeper- ja muut puusepänliimat tuottavat kova sorastuksen. Woodland Scenicsin maisemaliima - tai itse vedellä ohennettu Acrylic Matte Medium - tuottavat helposti irrotettavan. Noin yleisesti ottaen pienoisrautatiekaluston äänekkääkseen tai äänettämään kulkuun ei juurikaan kiinnitetä huomiota - enkä en edes tiedä, pitäisikö kiinnitää huomiota. Jotkut vetyrit rouskuttavat - jotkut eivät, eikä rouskutusta aina voi edes poistaa, vaikka veturi olisikin välitykseltään ja laakereiltaan herkkä.
...	Juhan ajatus siitä, että vaunut, varsinkin umpivaunut ja metallikuoriset matkustajavaunut, toimivat melkoisina kaikupohjina, on todella totta. Eikö silloin kannattaisi paneutua myös kaluston vaimennukseen? Umpivaunuissa se ei ole ongelma eikä mikään, jos ei sen fiksumpaa keksi, niin vaikkapa vaahtomuovia koppa täyteen, mutta mitä tehdä peltikuorisilla matkustajavaunuilla varsinkin jos haluaa säilyttää interiöörin matkustajineen ja valoineen. Painon lisäys on yksi keino ja hyvien pyörien käyttö toinen. Uskon myös, että mm katon liitos muuhun koppaan on saatava särinättömäksi, eli jotain pehmikettä, avattavaa liimaa tai lukitetta saumaan. Selvää myös on, että muun kopan liitos runkoon on saatava äänettömäksi. Ääniä pitää tulla kuten Juha kirjoitti, mutta uskonkin, että niin äänettömäksi ei kalustoa koskaan saada, etteikö vanhanajan oikea kolke kuuluisi. Markku
...	Olen tässä vaan pohdiskellut että eikös ne junat oikeilla kiskoilla kulkiessaankin pidä ääntä? Kisko huutaa, veturit ulvoo ja vaunut natisevat...
...	Onhan noita kikkoja äänettömän kulun rakentamiseksi. Massatuotevalmistajat eivät vaan pahemmin niitä käytä. Piensarjamalleissa vaunuissa on usein kolmipisteripustus ja vetureiden pyöräkerratkin on ripustettu kehittyneemmillä tavoilla esimerkiksi jousittamalla. Jopa vaunuissa voidaan käyttää toimivia lehtijousia. Kun pyöräkerrat ja/tai pyöräkertojen ripustus on eristetty vaunun mahdollisesti ääntä tuottavasta kopasta, ei koppa resonoi samalla tavalla kuin jos se on tiukasti yhtä puuta pyöräkertojen kanssa. Taitoa ja rahaa tällaisen tekniikan käyttäminen kuitenkin edellyttää. Saattaa mennä jo yli-investoinnin puolelle.
...	Tässähän taas näitä kysymyksiä. Onko tämä oikea paketti kallioiden värjäämiseen: WLC1215 MAASTOVÄRIPAKETTI: 8 VÄRIÄ, SIVELLIN JA PALETTI? Onko se lukitusliima tämä: WLS191 SIROTELIIMA, MATTA? Sitten tuo styrofoamin pohjamaalaus. Lateksimaalitko sopivat siihen? Entäs vedenteko Still Waterilla styrofoamin päälle. Tarvitseeko muuta kuin pohjan värityksen ja vuotokohtien tukkimisen? Vai pitääkö siihen saada pohjaksi jokin sileä pinnoite? Tiivistämiseen käynevät silikoni tai rakennuskitti tai mahdollisesti muoviteippi?
...	Sopii varmaan tähän ketjuun, jossa onkin hyvää perustietoa. Vahinko, että ketjun alkupään linkit eivät enää toimi. Olisikohan mahdollista saada linkkejä päivitetyksi? Minulla on tuossa tulevassa projektissa siis kanava. Kanavan reunat tulevat olemaan viistoa kiveystä. Proomulaituri ja sulkuallas ovat tietenkin kivimuuria. Telimaan Juhan sivuilta katsoin, että siellä on hieno muuri tehty Darwi-massasta. Tarvitseeko Darwi-massa alleen tarttumapinnaksi verkon vai pysyykö se kiinni styrofoamissa? Mitä muita massoja tuollaisissa kohteissa voisi käyttää? Onko jotain käyttökelpoisempaa kuin Darwi? Pöytärakenne tulee olemaan pohdiskelun jälkeen sellainen, että rungon päälle tulee 10-12 mm:n vaneri ja sen päälle 20+30 mm styrofoam. Tämä mahdollistaa hyvin maiseman muotoilun myös perustason alapuolelle. Maaston muotoiluun ylöspäin aion myös käyttää styrofoamia mahdollisimman paljon. Ei kai tällainen ajatus ihan päin honkia ole? Koska kasaan radan Märklinin C-paloista, niin mikä olisi suositeltava materiaali kiskojen alle? Itse olen ajatellut solumuovia sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Kiskojen kiinnitys sitten niin, että C-kiskon penkan reunoihin sinne tänne liimatäpliä. Tuo C-kiskohan pysyy muutoinkin aika napakasti paikallaan. Onnistuisiko tällä periaatteella?
...	lainaten: TJuhani sanoi: Koska kasaan radan Märklinin C-paloista, niin mikä olisi suositeltava materiaali kiskojen alle? Itse olen ajatellut solumuovia sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Kiskojen kiinnitys sitten niin, että C-kiskon penkan reunoihin sinne tänne liimatäpliä. Tuo C-kiskohan pysyy muutoinkin aika napakasti paikallaan. Onnistuisiko tällä periaatteella? Ellei ole ihan periaatteellisista syistä pois suljettua, niin ruuvaa C-kiskot kiinni alustaan. Pysyy varmasti oikeassa tiukkuudessa kaiken aikaa ja säätökin on helppoa. C-kiskoissa on yleensä kaksi valmista ruuvin paikkaa, lyhyissä kiskoissa yksi ja vaihteissa useampi. Itse olen miettinyt, että jätän vaihteen alle tukipenkkaan ison reiän, josta pääsee alakautta vaihtamaan sekä dekooderin, että vaihdesolenoidin tarvittaessa. Eipä tarvi heti ruuvata vaihdetta irti, ainakaan toivottavasti. Solumuovi voisi olla hyvä aine kiskon alle. Jotakin sellaista se pitäisi olla, jolla saisi penkan kaikukoppa-ominaisuuksia pienemmiksi. Kiskot nimittäin pitävät kauheaa ääntä ihan lattiaa vasten. Itse meinasin täyttää penkan jollakin pehmeällä tavaralla, jottei kaikuisi niin tolkuttomasti...
...	lainaten: TJuhani sanoi: Tarvitseeko Darwi-massa alleen tarttumapinnaksi verkon vai pysyykö se kiinni styrofoamissa? Mitä muita massoja tuollaisissa kohteissa voisi käyttää? Onko jotain käyttökelpoisempaa kuin Darwi? Jos kivimuuria kaipaat, nopein ja helpoin tapa on käyttää valmiita kivimuurituotteita. Niitä on painetusta kartongista, jossa pintakuviointi paksumpiin Styrofoam-levyihin, joiden pinta on kolmiulotteinen ja viimeistelty. lainaten: Koska kasaan radan Märklinin C-paloista, niin mikä olisi suositeltava materiaali kiskojen alle? Itse olen ajatellut solumuovia sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Kiskojen kiinnitys sitten niin, että C-kiskon penkan reunoihin sinne tänne liimatäpliä. Tuo C-kiskohan pysyy muutoinkin aika napakasti paikallaan. Onnistuisiko tällä periaatteella? Tuettu vaneri raiteiden alle ja siihen raiteet ruuveilla kiinni on kestävä ja vankka ratkaisu.
...	lainaten: TJuhani sanoi: Tarvitseeko Darwi-massa alleen tarttumapinnaksi verkon vai pysyykö se kiinni styrofoamissa? Mitä muita massoja tuollaisissa kohteissa voisi käyttää? Onko jotain käyttökelpoisempaa kuin Darwi? Das-, Darwi- ynnä muut eri tuotenimillä myytävät samantyyppiset (paperimassan ja muovailusaven sekoitus) massat tarttuvat ilman verkkoa kohteeseen. Tartunta paranee, kun vaikkapa styrofoam-levyn pinnalle levittää aluksi ohentamatonta Eri-Keeperiä tai vastaavaa vesiohenteista puusepän liimaa. Massa kannattaa myös hieman pehmentää vedellä käsissää, jotta sen saisi tiukemmin alustalleen. Jos teet vähänkin suurikoisemman kohteen, johon painat tuoreeltaan kivien saumoja jäljittelevät urat, niin homman edetessä pintaa voi kostuttaa vedellä, mikä hidastaa massan kuivumista. Värjäys tapahtuu Woodland Scenicsin kalliopigmenttiväreillä. Pienoismalli-lehdessä (en muista numeroa) on juttu Örkkikosken voimalaitoksen patorakennelman mallaamisesta kyseisellä tavalla - sieltä löytyy tarkempaa tietoa valmistusmenetelmästä. Vanhojan Pienoiamalli-lehtiä voi hankkia: www.pienoismalli.com Tuoreeseen massaan voi myös upottaa oikeita kiviä ja värjätä saumat. Massaa voi vedellä ohentaa niinkin paljon, että sen voi töpöttää pensselillä vaikkapa balsariman päälle (=asemalaiturin kivireunuksen mallaaminen). Jälkimmäinen tapa edellyttää useita töpöttelykertoja, jotta puurakenne peittyisi.
...	lainaten: JTe sanoi: Sen sijaan sorastuksen liimaus kuivuu melko kovaksi ja aiheuttaa äänen johtumista runkoon, ellei se ole kokonaan joustavan materiaalin päällä. Omassa lohkoradassa on liimattu Woodland Scenicsin kavennettu vaahtomuovipenger rakennusliimalla kaksinkertaiseen eristelevypohjaan ja raide on liimattu niinikään rakennusliimalla penkereeseen. Rakenne on lievästi elastinen ja totaalisen pitävä. Omien havaintojen mukaan WS:n maisemaliimalla kiinnitetty sorastus vaimentaa kaluston kulkuääniä dramaattisesti. Ennen sorastusta rakenne suorastaan kaikuu, mutta sorastuksen jälkeen ääni hiljenee ja pehmenee.
...	lainaten: Tony sanoi: [brEllei ole ihan periaatteellisista syistä pois suljettua, niin ruuvaa C-kiskot kiinni alustaan. Pysyy varmasti oikeassa tiukkuudessa kaiken aikaa ja säätökin on helppoa. C-kiskoissa on yleensä kaksi valmista ruuvin paikkaa, lyhyissä kiskoissa yksi ja vaihteissa useampi. Itse olen miettinyt, että jätän vaihteen alle tukipenkkaan ison reiän, josta pääsee alakautta vaihtamaan sekä dekooderin, että vaihdesolenoidin tarvittaessa. Eipä tarvi heti ruuvata vaihdetta irti, ainakaan toivottavasti. Ok. Siis ruuveilla. Märklinillä taitaa olla siihen omat ruuvit, mutta eiköhän sopivat löydy muualtakin. lainaten: zscaleinfo sanoi: Jos kivimuuria kaipaat, nopein ja helpoin tapa on käyttää valmiita kivimuurituotteita. Niitä on painetusta kartongista, jossa pintakuviointi paksumpiin Styrofoam-levyihin, joiden pinta on kolmiulotteinen ja viimeistelty. Kun kyse on joskus yli 100 vuotta sitten rakennetusta kanavasta, niin sen kiveykset ovat hiukan karkeampaa kiviveistotyötä. Luulen, että massasta saisi muotoilemalla paremmin sellaisen. Mutta muuria tulee myös muualle ja niihin tuo valmis tuote voisi olla ihan hyvä ratkaisu. lainaten: PeS sanoi: Das-, Darwi- ynnä muut eri tuotenimillä myytävät samantyyppiset (paperimassan ja muovailusaven sekoitus) massat tarttuvat ilman verkkoa kohteeseen. Tartunta paranee, kun vaikkapa styrofoam-levyn pinnalle levittää aluksi ohentamatonta Eri-Keeperiä tai vastaavaa vesiohenteista puusepän liimaa. Massa kannattaa myös hieman pehmentää vedellä käsissää, jotta sen saisi tiukemmin alustalleen. Jos teet vähänkin suurikoisemman kohteen, johon painat tuoreeltaan kivien saumoja jäljittelevät urat, niin homman edetessä pintaa voi kostuttaa vedellä, mikä hidastaa massan kuivumista. Värjäys tapahtuu Woodland Scenicsin kalliopigmenttiväreillä. Pienoismalli-lehdessä (en muista numeroa) on juttu Örkkikosken voimalaitoksen patorakennelman mallaamisesta kyseisellä tavalla - sieltä löytyy tarkempaa tietoa valmistusmenetelmästä. Vanhojan Pienoiamalli-lehtiä voi hankkia: www.pienoismalli.com Tuoreeseen massaan voi myös upottaa oikeita kiviä ja värjätä saumat. Massaa voi vedellä ohentaa niinkin paljon, että sen voi töpöttää pensselillä vaikkapa balsariman päälle (=asemalaiturin kivireunuksen mallaaminen). Jälkimmäinen tapa edellyttää useita töpöttelykertoja, jotta puurakenne peittyisi. Erinomaisen ytimekäs ja hyvä tiivistys asiasta. Siinä tuli myös kätevä neuvo asemalaiturin reunuksen tekoon. Tuon ohjeen kanssa on hyvä lähteä kokeilemaan. Kiitos!
...	Pari kuvaa, joissa näkyy kaksi ensinmainittua "massasovellusta". [IMG]http://img46.imageshack.us/img46/238/kivimuuri02.jpg[/IMG] [IMG]http://img46.imageshack.us/img46/7272/kivimuuri01.jpg[/IMG]
...	Noita ei voi kuin ihailla. Komeita ovat! Kunhan itse pääsisi muurin rakentamisen tasossa edes pieneen osaan tuosta, niin ensikertalainen voisi olla tyytyväinen.[:)]
...	Tampereen Risteysasemalle on tullut Nochin kalliomuoteja. Onko niistä kenelläkään kokemuksia? Olisko noviisin järkeä hankkia noita "Opi tekemään" -paketteja, joita on Mallikaupassa? Esim. WLLK955 ja vastaavat.
...	lainaten: TJuhani sanoi: Tampereen Risteysasemalle on tullut Nochin kalliomuoteja. Onko niistä kenelläkään kokemuksia? Olisko noviisin järkeä hankkia noita "Opi tekemään" -paketteja, joita on Mallikaupassa? Esim. WLLK955 ja vastaavat. Woodlandin "opiskelupaketit" ovat aika halpaa koulutusta maisemanteon saloihin. Kalliomuotit ovat varsin käyttökelpoisia. Mielellään kannattaa hankkia parikin erilaista jo alkuun. Kalliomateriaaliksi "Lightweight Hydrocal" ja valettujen lohkareiden värjäykseen Woodlandin "Earth Color Kit".
...	lainaten: TJuhani sanoi: Tampereen Risteysasemalle on tullut Nochin kalliomuoteja. Onko niistä kenelläkään kokemuksia? Olisko noviisin järkeä hankkia noita "Opi tekemään" -paketteja, joita on Mallikaupassa? Esim. WLLK955 ja vastaavat. Kalliomuottien käyttöä on käsitelty jo tällä sivustolla kuvasarjan kera http://www.rautatie.org/forum/fi/topic.asp?TOPIC_ID=984 (tosin vähän väärän otsikon alla). Woodland Scenics valmistaa Nochin kalliomuotit, eli samasta kamasta on kyse oli sitten Noch tai Woodland Scenics.
...	Petri, etkö voisi joskus tehdä jotain vähän huonompaa? Näytä että sinäkin pystyt tekemään samanlaista tumpelointia kuin aivan noviisi! toiv. nimimerkk. kateudesta viheriä
...	lainaten: PeS sanoi: lainaten: TJuhani sanoi: Tampereen Risteysasemalle on tullut Nochin kalliomuoteja. Onko niistä kenelläkään kokemuksia? Olisko noviisin järkeä hankkia noita "Opi tekemään" -paketteja, joita on Mallikaupassa? Esim. WLLK955 ja vastaavat. Kalliomuottien käyttöä on käsitelty jo tällä sivustolla kuvasarjan kera http://www.rautatie.org/forum/fi/topic.asp?TOPIC_ID=984 (tosin vähän väärän otsikon alla). Woodland Scenics valmistaa Nochin kalliomuotit, eli samasta kamasta on kyse oli sitten Noch tai Woodland Scenics. Tuon erinomaisen opastuksen olinkin jo tsekannut, mutta hyvä tietää, että Nochin kama on samaa kuin Woodland Scenicsinkin.
...	lainaten: TJuhani sanoi: ...hyvä tietää, että Nochin kama on samaa kuin Woodland Scenicsinkin. Jep. Muistaakseni Nochin nimellä myytävissä pakkauksissa on peräti WS:n logokin, eli näiden tuotteiden osalta kamat ovat identtisiä.
...	lainaten: heikki_kannosto sanoi: Petri, etkö voisi joskus tehdä jotain vähän huonompaa? Näytä että sinäkin pystyt tekemään samanlaista tumpelointia kuin aivan noviisi! toiv. nimimerkk. kateudesta viheriä Käännetään asia toisinpäin. Hyvillä ja tarkoituksenmukaisilla materiaaleilla syntyy oivallista jälkeä, vaikka ei olisi niin hirveästi kokemustakaan. Vasta ensimmäistä kunnianhimoisempaa rataa minäkin olen rakentamassa — lähes kaikki materiaalit ja työmenetelmät ovat meikäläisellekin olleet uusia.
...	Tulostin itselleni Petrin ohjeet kallion teosta ja arvelin että en ikinä pääse edes lähelle hänen tasoa. Nyt kun olen yhden kallioleikkauksen tehnyt niin täytyy sanoa että hyvältä näyttää. Minulla on vain kaksi muottia joiden valuja ole sahaillut erilaisiin osiin ja yhdistänyt niitä. Jos vielä väritys onnistuu niin olen todella tyytyväinen. Eli sydämmelliset kiitokset Petrille hyvistä ohjeista, ne ovat kullan arvoiset.
...	lainaten: Bobi sanoi: Tulostin itselleni Petrin ohjeet kallion teosta ja arvelin että en ikinä pääse edes lähelle hänen tasoa. Nyt kun olen yhden kallioleikkauksen tehnyt niin täytyy sanoa että hyvältä näyttää. Minulla on vain kaksi muottia joiden valuja ole sahaillut erilaisiin osiin ja yhdistänyt niitä. Jos vielä väritys onnistuu niin olen todella tyytyväinen. Eli sydämmelliset kiitokset Petrille hyvistä ohjeista, ne ovat kullan arvoiset. Loistavaa ja kiitos palautteesta. Tämä kommentti onkin oivallinen erimerkki siitä, että pitää olla uskallusta ryhtyä myös puuhaan — harrastamisen mahdollisuudet kun ovat nykyaikana niin paljon paremmat kuin aikaisemmin. Tuo on kyllä totta, että ei niitä muotteja kovin montaa tarvita - itsekin olen operoinut vain kolmella muotilla. Kyllä se värityskin varmasti onnistuu - ei se niin vaikeaa ole.
...	Kyllä minäkin tumpelo uskallan lähteä noiden ohjeiden mukaan yrittämään. Muotit lähtevät tilaukseen täältäkin. Niissä on varmaankin ohjeita, mutta kysytään nyt heti sen verran, että miten ja millä muotti täytyy käsitellä ennen valua, että kipsi kuivuttuaan siitä irtoaa? Ja toinen kysymys. Mitä näillä tuotteilla saa aikaiseksi? Kokemuksia? Ovatko hankinnan arvoisia? NO-96100 Hydrocal maastomassa NO-60882 Kalliomassa ''graniitti''
...	lainaten: TJuhani sanoi: Kyllä minäkin tumpelo uskallan lähteä noiden ohjeiden mukaan yrittämään. Muotit lähtevät tilaukseen täältäkin. Niissä on varmaankin ohjeita, mutta kysytään nyt heti sen verran, että miten ja millä muotti täytyy käsitellä ennen valua, että kipsi kuivuttuaan siitä irtoaa? Ja toinen kysymys. Mitä näillä tuotteilla saa aikaiseksi? Kokemuksia? Ovatko hankinnan arvoisia? NO-96100 Hydrocal maastomassa NO-60882 Kalliomassa ''graniitti'' Olen muotit sivellyt ennen valua vedellä, jossa pari tippaa käsitiskiainetta (Fairy ym.). Siinä täytyy katsoa, ettei vahingossa tee vaahtoa pesuainevedestä. Nochin Hydrocal on Woodlandin tuote, jota myös Woodlandin omalla nimellä myydään. Se on juuri oikea aine kalliolohkareiden valamiseen. Nochin kalliomassa on graniitin harmaaksi värjättyä pinnoitemateriaalia, jossa on pieniä rakeita kuin styrox-palloja mukana. Kuivittuaan siitä tulee ihan mukavan näköistä kalliopintaa siitäkin. Se täytyy kuitenkin värikäsitellä ollakseen luontevan näkoistä. Alla pari kuvaa ko. kalliomassasta. Alustana on Nochin erikoiskreppi, jonka päällä vielä kipsikangasta. Ensimmäisessä kuvassa sävyttämätön massa kuivuneena ja sellaisenaan. Toisessa kuvassa sama kohta sävytettynä Woodlandin pigmenttisävyin (lähinnä valkoista, beigeä ja tummanruskeaa). [img]http://www.n-club-finland.org/images/Noch_FelsSpachtel_1.jpg[/img] [img]http://www.n-club-finland.org/images/Noch_FelsSpachtel_3.jpg[/img]
...	Kiitos zscaleinfo! Menee tuo kalliomassakin hankintaan. Onko tuolla krepillä ja kipsillä jokin spesiaalitarkoitus massan alla? Eikös massan voi laittaa muotoillun styrofoamin päälle?
...	lainaten: TJuhani sanoi: Kiitos zscaleinfo! Menee tuo kalliomassakin hankintaan. Onko tuolla krepillä ja kipsillä jokin spesiaalitarkoitus massan alla? Eikös massan voi laittaa muotoillun styrofoamin päälle? Aivan hyvin voi laittaa suoraan styrofoamille. Kreppipaperin ja kipsikankaan käyttö johtuu siitä, että ko. maiseman alusrakenne on kuorirakenteinen eli alla on tukikaaret, jotka määräävät maiseman pinnanmuodon ja joiden päällä krepillä katettu maisema on ohuena, jäykkänä kuorena.
...	lainaten: zscaleinfo sanoi: lainaten: TJuhani sanoi: Kiitos zscaleinfo! Menee tuo kalliomassakin hankintaan. Onko tuolla krepillä ja kipsillä jokin spesiaalitarkoitus massan alla? Eikös massan voi laittaa muotoillun styrofoamin päälle? Aivan hyvin voi laittaa suoraan styrofoamille. Kreppipaperin ja kipsikankaan käyttö johtuu siitä, että ko. maiseman alusrakenne on kuorirakenteinen eli alla on tukikaaret, jotka määräävät maiseman pinnanmuodon ja joiden päällä krepillä katettu maisema on ohuena, jäykkänä kuorena. Ok. Taidan itse nakerrella pohjamuodot pääasiassa styrofoamia työstämällä, kun pöydän pohjaksi tulee vaneri ja sen päälle styrofoam, jota voi työstää sitten sekä alaspäin että ylöspäin. Sopinee paremmin aloittelijalle. Näyttää siltä,että päästään pöytää rakentelemaan lähiaikoina, kun vain pakkaset hiukan hellittäisivät. Ei ole lämmintä työtilaa, niin täytyy sahaus- yms. hommat tehdä ulkona.
...	Petri, millä teit nuo kivien välit tuossa padossa? Oliko sinulla joku muotti jonka painoit massaan, vai teitkö jollakin piikilla/lastalla jokaisen viirun erikseen? Nimim kuivatelakka pitäsi tehdä
...	lainaten: TJuhani sanoi: lainaten: zscaleinfo sanoi: lainaten: TJuhani sanoi: Kiitos zscaleinfo! Menee tuo kalliomassakin hankintaan. Onko tuolla krepillä ja kipsillä jokin spesiaalitarkoitus massan alla? Eikös massan voi laittaa muotoillun styrofoamin päälle? Aivan hyvin voi laittaa suoraan styrofoamille. Kreppipaperin ja kipsikankaan käyttö johtuu siitä, että ko. maiseman alusrakenne on kuorirakenteinen eli alla on tukikaaret, jotka määräävät maiseman pinnanmuodon ja joiden päällä krepillä katettu maisema on ohuena, jäykkänä kuorena. Ok. Taidan itse nakerrella pohjamuodot pääasiassa styrofoamia työstämällä, kun pöydän pohjaksi tulee vaneri ja sen päälle styrofoam, jota voi työstää sitten sekä alaspäin että ylöspäin. Sopinee paremmin aloittelijalle. Näyttää siltä,että päästään pöytää rakentelemaan lähiaikoina, kun vain pakkaset hiukan hellittäisivät. Ei ole lämmintä työtilaa, niin täytyy sahaus- yms. hommat tehdä ulkona. Styrofoam on ihan hyvä maisemamateriaali, mutta kuorirakennekin voi olla varsin helppo vaihtoehto, vaikka sitä usein vierastetaankin. Nochin Terraform on varsin helppo ja nopea vaihtoehto maiseman muotojen rakentamiseen. Työkaluiksi ei tarvita kuin mattoveitsi ja kuumaliimapistooli. Täällä on asiasta keskusteltu aiemmin: http://www.rautatie.org/forum/fi/topic.asp?TOPIC_ID=24
...	lainaten: Juke sanoi: Petri, millä teit nuo kivien välit tuossa padossa? Oliko sinulla joku muotti jonka painoit massaan, vai teitkö jollakin piikilla/lastalla jokaisen viirun erikseen? Nimim kuivatelakka pitäsi tehdä Painoin jokaisen viirun erikseen tuoreeseen massaan. Ensin vaakaviirut muistaakseni teräsviivottimella ja pystyviirut jollain styreenilevyn palasella. Työskentely on siinä mielessä suurpiirteistä, että pieleen lipahtaneet viirut voi tasata veteen kastetulla sormenpäällä. Jos massa kuivuu liian nopeasti, niin kohdetta voi kostuttaa veteen kastellulla pensselillä.
...	lainaten: zscaleinfo sanoi: ]Styrofoam on ihan hyvä maisemamateriaali, mutta kuorirakennekin voi olla varsin helppo vaihtoehto, vaikka sitä usein vierastetaankin. Nochin Terraform on varsin helppo ja nopea vaihtoehto maiseman muotojen rakentamiseen. Työkaluiksi ei tarvita kuin mattoveitsi ja kuumaliimapistooli. Täällä on asiasta keskusteltu aiemmin: http://www.rautatie.org/forum/fi/topic.asp?TOPIC_ID=24 Noita olen netistä katsellut ja onhan se mielnkiintoinen rakenne. Mutta siinähän pitää maastosuunnitelma olla valmis, kun alkaa tehdä. Styrofoamin kanssa voi inspiroida rakennusvaiheen aikana enemmän, kun tulee uusia ideoita mieleen.
...	Jaahas, taas on kauppias kääntänyt tuotteet vaikeasti tunnistettavaksi.... lainaten: TJuhani sanoi: Tässähän taas näitä kysymyksiä. Onko tämä oikea paketti kallioiden värjäämiseen: WLC1215 MAASTOVÄRIPAKETTI: 8 VÄRIÄ, SIVELLIN JA PALETTI? Tämä on juuri sitä itteensä. lainaten: TJuhani sanoi: Onko se lukitusliima tämä: WLS191 SIROTELIIMA, MATTA? Kyllä. Kyseessä on Scenic Cement. lainaten: TJuhani sanoi: Sitten tuo styrofoamin pohjamaalaus. Lateksimaalitko sopivat siihen? Entäs vedenteko Still Waterilla styrofoamin päälle. Tarvitseeko muuta kuin pohjan värityksen ja vuotokohtien tukkimisen? Vai pitääkö siihen saada pohjaksi jokin sileä pinnoite? Tiivistämiseen käynevät silikoni tai rakennuskitti tai mahdollisesti muoviteippi? Lateksit käyvät suoraan styrofoamiin. Itse olen käyttänyt mm. Remontti-Ässää. Todella mattaisen pinnan saa Harmonyllä. Vesikerroksen vahvuus on 3-5 mm. Olen tehnyt isommat rapakot siten, että aluksi liimasin styrofoamin päälle kovalevyä, jonka maalasin - sitten vaan vesiainekset päälle. Pienemmät lammikot voi tehdä suoraan styrofoamiin sen jälkeen, kun lammikon pohja on maisemoitu - vaikkapa soratettu.
...	Kiitos Petri! Tilausta rakentelen viikonloppuna, niin nuo siihen sitten mukaan. Asustelen Keski-Hämeessä, joten ilmeisesti Still Water kannattaa hakea Tampereelta Harrasteesta, koska muistaisin, että Pienoismallit.net -sivustolla kerrottiin sitä sieltä löytyvän. Noista postimyyntiliikkeistä en ole sitä löytänyt.
...	Taas olisi vähän peruskysymyksiä liimoista, ettei tarvitsisi ihan kantapään kautta ruveta kaikkia kokeilemaan. Tällaista tietoa löysin styrofoamin kanssa sopivista liimoista: - Polyuretaaniliimat esim. Cascol 1809(D4) ja Uhu por - Foamiystävälliset pikaliimat - Epoksit - Hyvin matalalämpöiset kuumaliimat Mitähän suositeltavia tuotemerkkejä noista löytyisi noiden mainittujen lisäksi? Sopivatko samat liimat, kun styrofoamiin liimataan muita materiaaleja - esim. kipsiä, puuta, muovia? Styrofoam-levyjä liimailin pohjaksi vesiohenteisella rakennusliimalla. Tarttuvuus tuoreena vain ei ole kovin hyvä ja painoja täytyy laittaa ehdottomasti päälle. Kuivumisaika pari vuorokautta.
...	lainaten: TJuhani sanoi: Taas olisi vähän peruskysymyksiä liimoista, ettei tarvitsisi ihan kantapään kautta ruveta kaikkia kokeilemaan. Tällaista tietoa löysin styrofoamin kanssa sopivista liimoista: - Polyuretaaniliimat esim. Cascol 1809(D4) ja Uhu por - Foamiystävälliset pikaliimat - Epoksit - Hyvin matalalämpöiset kuumaliimat Mitähän suositeltavia tuotemerkkejä noista löytyisi noiden mainittujen lisäksi? Sopivatko samat liimat, kun styrofoamiin liimataan muita materiaaleja - esim. kipsiä, puuta, muovia? Styrofoam-levyjä liimailin pohjaksi vesiohenteisella rakennusliimalla. Tarttuvuus tuoreena vain ei ole kovin hyvä ja painoja täytyy laittaa ehdottomasti päälle. Kuivumisaika pari vuorokautta. UHU Por on erikoisliima Styrofoamille, mutta UHU:n liimojen löytäminen Suomesta voi olla vaikeaa, varsinkin tuollaisten erikoisempien, kun liimauskulttuuri Suomessa on aika kehittymätöntä. Henkelin vastaava on nimeltään Pattex Styropor ja ehkä helpommin löydettävissä. Styrofoamia voi kyllä liimata auttavasti tavallisilla puuliimoillakin kuten Ponal tai Erikeeper.
...	Vaan läpikuivuminen kestää, kyllä reunoilta...Jos toinen liimauskohde ei yhtään hengitä/ole puuta. Näitä uretaaniliimoja on monennimisiä, rautakaupoista löytyy. Liimapistoolia olen käyttänyt, kunhan ei ole ollut tunteja kuumana, tai sitten liimaa on painettu jatkuvasti, se pudottaa myös lämpötilaa. On ehkä helpoin tapa, kun varsinkin eristyslevyssä ei ihan heti ala jäähtyä, ehtii painaa kiinni liima sulana. Tosi kuuma liima kyllä helposti "painuu läpi".
...	lainaten: ealab sanoi: Vaan läpikuivuminen kestää, kyllä reunoilta...Jos toinen liimauskohde ei yhtään hengitä/ole puuta. Näitä uretaaniliimoja on monennimisiä, rautakaupoista löytyy. Liimapistoolia olen käyttänyt, kunhan ei ole ollut tunteja kuumana, tai sitten liimaa on painettu jatkuvasti, se pudottaa myös lämpötilaa. On ehkä helpoin tapa, kun varsinkin eristyslevyssä ei ihan heti ala jäähtyä, ehtii painaa kiinni liima sulana. Tosi kuuma liima kyllä helposti "painuu läpi". Kuivuminen puuliimalla suurempien kappaleiden liimauksessa on isoin ongelma. Sen verran pitää täsmentää, että nuo "Por"-erikoisliimat ovat styrofoamille sopivia kontaktiliimoja, eli pintojen annetaan kuivahtaa ennenkuin kappaleet painetaan yhteen ja liimaus on samantien valmis sen jälkeen. Tavallinen kontaktiliima taas ei styrofoamille sovi ollenkaan.
...	Suomessa on erinomaisia liimoja styrofoamin liimaamiseen. Yksi tällainen on Kestopur 200/90, joka on liuotinvapaa 2-komponentti polyuretaaniliima - lisäksi erittäin edullinen. Velipojan Pispala-dioraaman runko on koottu pelkästään päällekäin ja ristikkäin liimatuista styrofoam-levyistä ja liimana on käytetty kyseistä liimaa. Oheisen linkin takaa löytyy kuvia myös runkorakenteesta. Jos styrofoamia liimaa vesipohjaisella haihtumiseen perustuvalla liimalla, voi liimauksen kuivuminen kestää kuukausia vähänkin suuremmassa kohteessa. En suosittele. http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_6538/
...	Onkohan tuo Kestopur jonkinlainen asennusliima, niitähän on ilmaantunut viimeaikoina tarjontaan (tai sitten meikäläinen on vasta viimeaikoina ne huomannut[:I]). Asennusliimat ei kai sisällä liuottavia aineita, eli sopinee Styrofoamille, ja ne on useimmiten putkiloissa joista ne puristetaan samalla tavalla kuin vaikkapa Sikaflex tuotteet. Onko liitoksen edes oltava koko pinta-alaltaan kiinni, eikö riitä harsomainen levittely jotta ylimääräiset liimat saa tilaa levittyä ympäristöön?
...	Liimapistoolilla kappaleen reunat ja keskemmältä sieltä, täältä. Kyllä pysyy ja mitä tarvitsisi kestää. Saisi joskus irtikin muutoksia varten. Käytin myös PUR- liimaa, ei ollut sen kummempaa, siihen aikaan vain hajua enemmän.
...	Kiitokset liimavinkeistä. Tuosta Kestopur 200/90:stä infoa Kiilto Oy:n sivulla: http://www.kiilto.com/fi/tuotteet/tuotetietokanta/?prod=368
...	lainaten: markku55 sanoi: Onkohan tuo Kestopur jonkinlainen asennusliima, niitähän on ilmaantunut viimeaikoina tarjontaan (tai sitten meikäläinen on vasta viimeaikoina ne huomannut[:I]). Asennusliimat ei kai sisällä liuottavia aineita, eli sopinee Styrofoamille, ja ne on useimmiten putkiloissa joista ne puristetaan samalla tavalla kuin vaikkapa Sikaflex tuotteet. Onko liitoksen edes oltava koko pinta-alaltaan kiinni, eikö riitä harsomainen levittely jotta ylimääräiset liimat saa tilaa levittyä ympäristöön? Erittäin kätevä liima. Levitys vaikkapa telalla tai lastalla — joko toisen kappaleen pinnalle tai molempien kappaleiden pinnoille ja vasta tämän jälkeen yhteen. Sopii styrofoamille ja polystyreenille - kuten toteisin: on liuotinvapaa. Ei ole putkilossa, vaan on purkkikamaa.
...	Taisin mainita nämä jossain toisessa yhteydessä mutta: Haapamäen H0-radan styrofoamiosat liimattiin muistaakseni poikkeuksetta polyuretaanivaahdolla eli saumaus- eli pullovaahdolla kiinni teräsalustaan. Ja käsittääkseni hyvin on pysynyt. VR:n messupienoisrautatien Rahtila-Cargobyn styrofoamit liimasin vesiohenteisella kontaktiliimalla filmivanerilevyyn, joka oli pultattu teräsalustarakenteeseen. Samaa kontaktiliimaa käytin Roco-Line -raideosien kiinnittämiseen styrofoamiin. Tämä kiinnitys oli melkein liiankin hyvä; muutostöissä Roco-Line -raideosa irtosi voimalla nostamalla siten, että sen runko-osa jäi kiinni liimaukseen ja se oli revittävä siitä erikseen, muistaakseni jokunen raideosan runko vaurioituikin tässä työvaiheessa. Eli liimaus kyllä kesti. Sitä, mitä liimaa käytettiin, en muista millään mutta muistelen, että merkki ei ollut kovin eksoottinen eli se oli Bostik tai Kiilto tai joku muu tutunomainen nimi. K.L.
...	Minä olen käyttänyt normaalia silikonia liimaukseen ilman ongelmia. Olen "kittipistoolilla" pursuttanut vanan ympäri liimattavan kohteen reunoja sekä isoimmilla osilla myös keskelle ja antanut niiden ilmastoitua muutaman minuutin ennen kiinnipainamista. Silikonin kovettuminen perustuu reagointiin ilman kosteuden kanssa. Lopullinen kuivuminen kestää jopa viikon mutta osat ovat melko hyvin kiinni jo seuraavana päivänä.
...	Kysäisinpä vielä Kiilto Oy:n tuoteneuvonnasta styrofoamille sopivia liimoja ja sain tällaisen vastauksen: Styrofoamille sopivia liimoja ovat pienpakkauksessa oleva Pikaepoksi, ja 290 ml patruunaan pakattu Masa Liimamassa. Pikaepoksi on lähes väritön, rautakaupoissa myytävää Masa Liimamassaa on muutamia eri värisävyjä.
...	Nyt on koilliskulman kukkulan pohja rakenneltu styrofoamista. Kukkulan läpi kulkee kaksoisraide ja sen viereen kalliojyrkänteen alle tulee pieni järvi. Mikä olisi paras tapa jatkaa muotoilua, kun pitäisi saada porrastuksia täytettyä tasaisemmiksi rinteiksi? Tuo kitti siihen ei oikein taida käydä, koska tulee väkisinkin aika paksuja kerroksia. Kitti on Urakka-nimistä, joka kauppiaan mukaan on periaatteessa samaa kuin Oiva. Olen sinne veistellyt pienempiä kallioita, jotka on tarkoitus peittää ja muotoilla graniittimassalla, Nochin Hydrocalia on talossa, mutta se soveltunee paremmin muottihommiin, koska työskentelyaika on vain 3-4 minuutttia. Kukkulan koko on keskimäärin 110 cm x 60 cm ja korkeutta noin 30 cm. Olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, mutta olisi hyödyllistä kuulla kokeneiden tekijöiden mielipiteitä. Millä siis muotoilisi ja täyttäisi noita porrastuksia?
...	Rinteitä olen muotoillut kanaverkosta. Muutama kerros päällekkäin. Sen päälle kipsikangas. Ohjeessa sanottiin että kangas kostutetaan vedessä ja siirretään paikalle mutta minusta se oli huono tapa. Laitoin kankaan kuivana paikalle ja kostutin sen jälkeen siveltimellä. Sitten Hydrocalia päälle taas pensselillä. Sillä voi muotoilla pinnan aika epämääräisen rosoiseksi kun aine kuivuu pensseliin.
...	lainaten: TJuhani sanoi: Olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, mutta olisi hyödyllistä kuulla kokeneiden tekijöiden mielipiteitä. Millä siis muotoilisi ja täyttäisi noita porrastuksia? Tuolta löytyy vinkkiä otsikon "Maisemapohjan rakentaminen" takaa. http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_6538/
...	Kiitos vinkeistä! Työstäminen jatkuu...
...	lainaten: zscaleinfo sanoi: Ensimmäisessä kuvassa sävyttämätön massa kuivuneena ja sellaisenaan. Toisessa kuvassa sama kohta sävytettynä Woodlandin pigmenttisävyin (lähinnä valkoista, beigeä ja tummanruskeaa). [img]http://www.n-club-finland.org/images/Noch_FelsSpachtel_1.jpg[/img] [img]http://www.n-club-finland.org/images/Noch_FelsSpachtel_3.jpg[/img] Onkos pigmentin ohennussuhde sama kuin kalliokipsiä värjättäesä? Onnistuuko Fallerin kivimuurilevyjen sävyttäminen samalla tekniikalla kuin kallioiden? Sellaisenaanhan nuo levyt ovat aika tylsän näköisiä. Oletko noita kivimuureja käsitellyt?
...	lainaten: TJuhani sanoi: lainaten: zscaleinfo sanoi: Ensimmäisessä kuvassa sävyttämätön massa kuivuneena ja sellaisenaan. Toisessa kuvassa sama kohta sävytettynä Woodlandin pigmenttisävyin (lähinnä valkoista, beigeä ja tummanruskeaa). Onkos pigmentin ohennussuhde sama kuin kalliokipsiä värjättäesä? Onnistuuko Fallerin kivimuurilevyjen sävyttäminen samalla tekniikalla kuin kallioiden? Sellaisenaanhan nuo levyt ovat aika tylsän näköisiä. Oletko noita kivimuureja käsitellyt? Pigmenttivärin olen ohentanut varsin vahvasti. Silloin tuollaisten tummien pintojen sävytys vaaleammaksi vaatii useamman käsittelyn, mutta tulos on vastaavasti luonnonmukaisempi ja elävämpi. Kokeilemalla eri kohteisiin löytyy varmasti juuri se oikea tekniikka. "Maalaaminen" on suoritettu vaahtomuovin palasella töpöttämällä.
...	En ole yksiselitteistä vastausta löytänyt pariin asiaan, joten täytyy taas kysyä taitajilta. Mikä maali sopii parhaiten styreenin maalaukseen? Jokin tuotemerkki, jota on yleisesti saatavilla? Siis mattapinnasta on kysymys. Siltoja, portaita, kaiteita, aitoja yms. pitäisi maalata. Entäs vesialueiden maalaus? Millä maalilla sinne kannattaa sävyjä töpötellä? Vesialueiden pohja on styrofoamia, jonka ole kitannut ja hionut. Ja vielä kolmaskin. Olisko jokin suositeltava patinointisarja? Siis rakennuksille, silloille jne.
...	Patinointiin olen käyttänyt Tamiyan "luomivärejä", eli niitä pieniä rasioita joissa on aina yhdessä paketissa kolme eri sävyä. Lisäksi Artitecin kuivapensselöintiin tarkoitettuja jauheita.
...	lainaten: TJuhani sanoi: En ole yksiselitteistä vastausta löytänyt pariin asiaan, joten täytyy taas kysyä taitajilta. Mikä maali sopii parhaiten styreenin maalaukseen? Jokin tuotemerkki, jota on yleisesti saatavilla? Siis mattapinnasta on kysymys. Siltoja, portaita, kaiteita, aitoja yms. pitäisi maalata. Kaikki pienoismallimaalit (polystyreeni on yleisin rakennussarjojen materiaali), joita ovat mm. Humbroll, Revell, Molak, Agama, XtraColor, ModelMaster, Floquil, Gunze jne. Akryylipuolelta lisäksi Tamiya, Vallejo jne. Yleistä pienoismallitekniikkaa käsitellään erittäin laajasti www.pienoismallit.net -sivutolla. Timo Nyyssösen melko tuore Pienoismallirakentajan käsikirja on myös erinomainen perustiedon lähde. lainaten: Entäs vesialueiden maalaus? Millä maalilla sinne kannattaa sävyjä töpötellä? Vesialueiden pohja on styrofoamia, jonka ole kitannut ja hionut. Samat käyvät, paitsi akryylit (jotka sekoittuvat akryylipohjaisiin vesiaineisiin). lainaten: Ja vielä kolmaskin. Olisko jokin suositeltava patinointisarja? Siis rakennuksille, silloille jne. Tähän sopii lähes minkä tahansa valmistajan säistämispigmenttisarja. Rautatiemuseosta saa Agaman valmisteita, Combat Modelsilta MIG:n valmisteita - ja on niitä muitakin, kuten tuo jo mainittu Tamiya. MIG:llä on myös käyttökelpoinen litkutussarja.
...	Isot kiitokset tiedoista!
...	Minulla olisi ollut pitkälti samankaltainen lista kuin Petrillä. Molakin tosin voi jättää listalta poiskin kun sen laatu on vähän niin ja näin. Ja Revellistä ollaan montaa mieltä. Tosin ei ole tuoreita omakohtaisia kokemuksia. Humbrol on hyvä yleismaali. Se tarttuu hyvin erillaisille pinnoille. Tosin emalmaalina se haisee jonkin verran. Viime aikoina muovimalleihin olen alkanut suosia Vallejon akryyleja. Hyvät pigmenttiominaisuudet, joskin vanhana Humbrol-nistinä niiden käyttö ensin vaati melkoista opettelemista. Ohentaminen ja käyttäytyminen on hyvinkin erillaista. MIG pigmenttijauheet ovat olleet todella mielenkiintoinen uudehko tuttavuus. Hieman harjoittelua ja niillä saa loihdittua mitä ihmeellisimpiä efektejä. Kunhan vain löytäisin sammaleenvirheän pigmentin... "Litkutukseen" itse suosin öljyvärejä. Juuri niiden pitkän kuivumisajan takia. Toiset eivät tykkää tästä pitkästä kuivumisajasta, mutta minulle sopii, koska sillä saa aikaa mokien eliminoimiseen.
...	Ilmeisesti Molak jakaa mielipiteitä: olin takavuosina Molakeja myyvän kauppiaan kanssa puheissa asiasta ja hän oli sitä mieltä, että Molakien laatu on kohentunut jostain 20 vuoden takaisesta. Hankin melko valikoiman Molakeja ja olen ollut laatuun erittäin tyytyväinen. Molak ohenee ja Molak peittää ja Molak tulee ruiskusta läpi ja kaikkea. Sekä Humbrolin että Revellin kanssa on edellämainittujen kanssa ongelmia riittänyt. Mutta Molakia ei taida oikein saada muuta kuin Risteysasema -"konsernin" liikkeistä ja niissä valikoimaa ei ole kaiketi täydennetty vuosikausiin vaan tietyt sävyt ovat lopussa ja pysyvät. Saatavuudesta: nyt tarvittaisiin tietoa. Tarvitsisin aivan välttämättä Floquil Railroad colorsin (lienee yhtä kuin Polly S Color) ei-vesiohenteisen, olikohan numeroltaan 110025 ja nimeltään Tuscan. Vaan mistä kysyisin? Jenkeistä eivät lähetä maaleja niiden sisältämien vaarallisten liuottimien vuoksi ja Euroopasta näitä ei taida saada? MJ-Hobbyexperten pitää pientä valikoimaa, mutta tämä sävy ei kuulu valikoimaan. Ideoita? K.L.
...	lainaten: KLu sanoi: välttämättä Floquil Railroad colorsin (lienee yhtä kuin Polly S Color) ei-vesiohenteisen, olikohan numeroltaan 110025 ja nimeltään Tuscan. Vaan mistä kysyisin?Ideoita? Old Pullman Sveitsistä toimittaa postitse...
...	lainaten: jaakkokeranen sanoi: lainaten: KLu sanoi: välttämättä Floquil Railroad colorsin (lienee yhtä kuin Polly S Color) ei-vesiohenteisen, olikohan numeroltaan 110025 ja nimeltään Tuscan. Vaan mistä kysyisin?Ideoita? Old Pullman Sveitsistä toimittaa postitse... Jep. Lähetykset toimivat Pullmanilta hyvin - noin kymmenen vuoden ajan olen Floquilini Pullmanilta tilannut. Värisävyt vesiohenteisten ja ei-vesiohenteisten välillä ovat samat. Tarkoittanet Tuscan Red -sävyä.
...	Onko kukaan testannut Bilteman akryylispraymaaleja? Kelpaisivatko edes vaunujen pohjamaalaukseen?
...	lainaten: heikki_kannosto sanoi: Onko kukaan testannut Bilteman akryylispraymaaleja? Kelpaisivatko edes vaunujen pohjamaalaukseen? Spray-tölkkien eli paukkupullojen ongelma on suurehko kerralla suihkuava maalimäärä ja kova paine. Autopohjamaalien ominaisuudet esimerkiksi tasoittuvuuden osalta ovat kuitenkin erinomaiset. Pohjamaaliksi paukkupullot soveltuvat (mikäli käytössä ei ole pienoismalliruiskua) — ruiskulla saa kyllä paremapaa jälkeä, koska autopohjamaaleja voi ostaa myös purkkitavarana.
...	Laajennan Heikin kysymystä. Noita Bilteman maaleja kaupataan nimenomaan pienoismallien maalaukseen - mutta kun ne ovat akryylimaaleja, voiko niiden päälle maalata lakkabensiinimaaleilla, esim. Agaman suomalaisväreillä?
...	lainaten: mikefox sanoi: Laajennan Heikin kysymystä. Noita Bilteman maaleja kaupataan nimenomaan pienoismallien maalaukseen - mutta kun ne ovat akryylimaaleja, voiko niiden päälle maalata lakkabensiinimaaleilla, esim. Agaman suomalaisväreillä? Akryylimaali ei vielä kerro sitä, mikä on maalin liuotin. Todella tuhtiin selluloosaohenteeseen perustuva automaali voi olla akryylivahvisteinen siinä missä "vesiohenteinen" askartelumaali. Kannattaa siis lukea Bilteman purkin kyljestä, mihin liuotinaineeseen maali perustuu. Yleensä spraymaalien liuotin on "tuhti" (tämä on kuitenkin syytä tarkistaa). Kuinka olennaista on ylipäätään käyttää juuri Bilteman tölkkiä? Mastonin spray-pohjamaalia osa muovimallareista käyttää melko yleisesti - se toimii ainakin. Kokemuksia pohjamaaleista saa www.pienoismallit.net -sivustolta.
...	Bilteman tölkkiä olisi sikäli kätevä käyttää että se osui silmiin Bilteman kuvastosta joka tipahti postiluukusta ihan ilmaiseksi...
...	Olen käyttänyt Mastonin spraymaaleja mm. tähän http://johansiren.kuvat.fi/kuvat/Kuivatelakka/U-24+011.jpg Niitä saa RAL-koodeilla.
...	lainaten: heikki_kannosto sanoi: Bilteman tölkkiä olisi sikäli kätevä käyttää että se osui silmiin Bilteman kuvastosta joka tipahti postiluukusta ihan ilmaiseksi... Maalipurkki ei sitten kuitenkaan tipahtanut ilmaiseksi postiluukusta, vaan sekin on loppupeleissä ostettava kuten myös Mastonin tölkki. Bilteman purkki maksaa 5,90 ja Mastonin 7,90 — onhan se Bilteman tölkki tietty halvempi. Kokeilemallahan se Bilteman toimivuus selviää.
...	Onkos tuosta Nochin graniittimassasta kokemuksia, kuinka se pysyy kiinni? Minulla on noin 16 cm korkea kalliojyrkänne eli pystysuoraa seinämää. Ajatuksena on tehdä se veistellyn styrofoamin päälle tuosta massasta. Mahtaako tarttua siihen? Ei viitsisi lähteä sekoittelemaan massaa turhan tähden, jos homma ei pelitä.
...	lainaten: TJuhani sanoi: Onkos tuosta Nochin graniittimassasta kokemuksia, kuinka se pysyy kiinni? Minulla on noin 16 cm korkea kalliojyrkänne eli pystysuoraa seinämää. Ajatuksena on tehdä se veistellyn styrofoamin päälle tuosta massasta. Mahtaako tarttua siihen? Ei viitsisi lähteä sekoittelemaan massaa turhan tähden, jos homma ei pelitä. Kyllä se massa sinänsä Styrofoamin päällä pysyy. Jos on pystysuoraa pintaa käsittelemässä, parasta olisi, jos työkohteen saisi kallistettua taaksepäin jonkin verran massan kanssa työskentelyn ajaksi, mutta varovasti toimien onnistuu pystysuorankin pinnoittaminen. Veteen sekoitettuna massa on aluksi pehmeämpää, joskaan ei nestemäistä kunhan vettä ei tule liikaa. Massa alkaa muutaman minuutin kuluttua muuttua jäykemmäksi, mutta sen kanssa voi vielä hetken aikaa työskennellä silloinkin. Suosittelen pienen koemassoituksen tekoa ennen kuin massaa laitetaan lopulliseen kohteeseen. Massan käytön kun oppii nopeasti ja parhaiten ihan vaan kokeilemalla.
...	Onkohan Revellillä ja Humbrolilla vielä spraymaaleja? Tiedän, että ne ovat kalliita, mutta esimerkiksi vaunun tai kahden pohjamaalaukseen ne olisivat varma vaihtoehto siinä mielessä, että pintamaaliksi voisi vetää siveltimellä samaa brändiä eikä luultavasti tulisi yhteensopivuusongelmia.
...	lainaten: mikefox sanoi: Onkohan Revellillä ja Humbrolilla vielä spraymaaleja? Tiedän, että ne ovat kalliita, mutta esimerkiksi vaunun tai kahden pohjamaalaukseen ne olisivat varma vaihtoehto siinä mielessä, että pintamaaliksi voisi vetää siveltimellä samaa brändiä eikä luultavasti tulisi yhteensopivuusongelmia. Onhan niitä - ja ne ovat uusia "liuotinpohjaisia" akryylimaaleja (=solvent based) http://www.humbrol.com/paints/modellers-spray-paint/?page=1&sortorder= Jos tarkastellaan spray-maaleja, niin niissä käytetään (yleensä) astetta tukevampia liuottimia kuin peittomaaleissa, kuten vaikkapa Humbrollin "emalimaaleissa". (Veikkaisin, että näin on myös Bilteman spraymaalissa, mutta enpä ryhdy väittämään mitään, kun en ole maalipurkkia hiplannut saati sitten lukenut tuoteselostetta). Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että maaleja käytetään spray-muodossa. Ongelmia ei (yleensä) aiheuta se, että malli pohjamaalataan spraytölkillä ja pinta sitten jollain muulla maalilla. Mahdollinen ongelma syntyy siitä, kestääkö esimerkiksi polystyreenimuovi spraymaalissa käytetyn liuottimen vai ei. Maalauksessa hyvä perussääntö on se, että alin kerros maalataan vahvimmalla liuottimella varustetulla maalilla (esim. selluloosapohjainen automaali tms.), peittoväri lakkabensiini- tai tärpättipohjaisella "emalimaalilla" ja viimeistelylakkaus "vesiohenteisella" akryylilakalla. Ongelmia ei myöskään aiheuta se, että kaikissa maalikerroksissa olisi samanlainen liuotin (paitsi jos maalataan pensselillä vaikkapa "vesiohenteista" akryyliä samanlaisen päälle tai jos maalataan pensselillä selluloosapohjaisia värejä päällekäin - näiden maalien tartunta perustuu sulattamiseen — ruiskukäytössä tällaisia ongelmia taas ei synny). Aivan varma ongelma on edessä, jos "vesiohenteisen" maalin päälle vetää selluloosapohjaisen lakan. Selluloosalakka syö myös monet "emalimaalit". Tässä tapauksessa siis "vahvaa" vedetään "heikomman" päälle - lähtökohtaisesti näin ei saisi tehdä. Nämä ovat kuitenkin vain pääsääntöjä. Ruiskun käyttö kannattaa opetella, mikäli tarkoituksena on vähänkin enemmän maalata pienoismalleja. Ruisku vapauttaa monista edellämainituista ongelmista. Ruiskua varten maalia ohennetaan niin runsaasti, että joskus "väärien" liuottimien käyttö "väärässä" järjestyksessä ei ehti tehdä vahinkoja — voimakkaasti ohennettu maalikerros kun kuivahtaa nopeasti. Tosin ruiskumaalauksessa tiedossa on muunlaisia vaikeuksia, joita pensselimaalauksessa ei ole. Ruisku tuottaa myös selvästi paremman jäljen kuin pensselimaalaus - tosin www.pienoismallit.net -sivustolla on muutama melkoinen pensselivelho, joiden pensselimaalausta ei pensselimaalaukseksi uskoisi.
...	lainaten: PeS sanoi: lainaten: jaakkokeranen sanoi: Old Pullman Sveitsistä toimittaa postitse... Jep. Lähetykset toimivat Pullmanilta hyvin - noin kymmenen vuoden ajan olen Floquilini Pullmanilta tilannut. Värisävyt vesiohenteisten ja ei-vesiohenteisten välillä ovat samat. Tarkoittanet Tuscan Red -sävyä. Joo, kiitos Jaakko, sieltähän niitä saakin. Olen selannut aika läjän muita liikkeitä läpi eikä vain Floquileja löydy mistään päin Eurooppaa. Petri, jostain syystä tuo 110025 on nimenomaan Tuscan, värivalikoimissa on lisäksi parin rautatieyhtiön Tuscan Red. K.L.
...	lainaten: KLu sanoi: Petri, jostain syystä tuo 110025 on nimenomaan Tuscan, värivalikoimissa on lisäksi parin rautatieyhtiön Tuscan Red. OK. Testorhan osti taannoin Floquilin, jolloin osa perinteisistä Floquilin sävyistä lopetettiin, osaa muutettiin ja mukaan tuli myös uusia. Esimerkiksi Testorin omistuksessa valmistettu Floquilin Rail Brown ei ole enää sama väri kuin ennen - sitä vastaa (lähes) nykyisin Rail Tie Brown. Floquilin liuotinikin on muuttunut matkan varrella. Vanhat Floquilit olivat ksyleenipohjaisia (red label), mutta se korvattiin myöhemmin jollain muulla kemikaalilla (red-black label). Punaisilla etiketeillä varustetut ksyleenimaalit ovat jo ilmeisesti ehtineet kadota kaupoista. Ksyleenin ongelma oli se, että se pehmitti jotkut polystyreenilaadut ja siksi mallit piti aina pohjamaalata "suojamaalilla". Ksyleenipohjainen Floquil oli ominaisuuksiltaan aivan erinomainen maali - tosin sitä Floquil on vieläkin ja tämä pätee sekä pensseli- mutta erityisesti ruiskukäyttöön. Ohessa englantilainen kauppias, joka myös toimittaa Floquilin maaleja. Kyseiseltä putiikilta olen taannoin tilannut muutaman työkalun, joten voin sanoa, että kaupankäynti Suomeen toimii - ehkä vähän helpommin kuin Sveitsistä, kun ollaan kerran samalla talousalueella (ainakin tullimuodollisuudet jäävät pois). http://www.metalsmith.co.uk/floquil-paints.htm Floquilin "Diorama Sprays" -maalit saattaisivat muuten olla mielenkiintoinen tuote (ei ole mitään kokemuksia, vain lehdestä luettua tietoa). Leveällä talttamaisella terällä varustetut Floquilin maalikynät taas näyttävät ainakin juttujen perusteella olevan erinomainen keino maalata kiskojen sivut ruskeiksi - erityisesti jo sorastettuun rataan. http://store.alshobbyshop.com/dioramasprays.aspx
...	Kiitos Petri. Olen aika paljon hankkinut Briteistä kamaa ja muutamia pieniä kauneusvirheitä lukuun ottamatta homma on pelannut hienosti. Kahden nyrkin kokoinen parisataagrammainen paketti maksaa 2 euroa lentopostissa ja on samalla työviikolla perillä. Kokeilenkin tuota firmaa. K.L.
...	Kimmo, jos tilaat sieltä jotain niin voisi ottaa Petrin mainitsemia kyniä setin FLO3801. Ilmota kiinnostaako ottaa mua kimppaan ja sitten voisin siirrellä sulle rahaa.
...	Ilman muuta, Juke. Lisään tilaukseeni. K.L. EDIT: Hups, eipäs mennäkään lupaamaan liikaa. Mainittuja kyniä ei listata tuolla brittiläispuodissa. Laitan meilillä kyselyn asiasta, kiinnostaisi kyllä itseänikin. (Idea on vanha, olen kokeillut maalikyniä jo joskus 20 vee sitten ja silloin tuli mieleeni, että tällähän maalaisi kiskon kyljet, kunhan olisi sopiva sävy).
...	lainaten: KLu sanoi: Idea on vanha, olen kokeillut maalikyniä jo joskus 20 vee sitten ja silloin tuli mieleeni, että tällähän maalaisi kiskon kyljet, kunhan olisi sopiva sävy. Maalikynän idea ei ole uusi. Suomesta maalikyniä on saanut mm. Tamiyan ja Gunzen valmistamina. Oikean värisävyn lisäksi olennaista tällaisessa tuotteessa on myös kynän maalissa käytetty liuotin. Jos kynällä maalaa kiskojen sivut, niin värin pitäisi kestää kiskojen puhdistuksessa käytettyjä aineita. Kertoman mukaan ainakin Floquilin maalikynien pitäisi kestää.
...	Petriltä kysyisin, että miten ja mistä materiaalista on tehty Kisko-Kallen ketjussa olevassa kuvassa pitkä heinä?
...	lainaten: TJuhani sanoi: Petriltä kysyisin, että miten ja mistä materiaalista on tehty Kisko-Kallen ketjussa olevassa kuvassa pitkä heinä? Heinä on Sillflorin "long grass" -ruohomattoa. Matosta leikataan mahdollisimman pieniä paloja, ne liimataan sorastamattomalle alustalle (jos kyseessä on puinen alusta, niin käytä UHUn balsaliimaa tai kotimaista Tammer-liimaa). Sorastus tehdään heinätuppojen päälle, jolloin lopputulos on aika mainio: näyttää siltä kuin heinä todellakin kasvaisi maasta. Sillflorin tuotteita olen tilannut Englannista International Models -nimisestä putiikista. Toimii hyvin. http://www.internationalmodels.net/acatalog/Main_Catalogue_Index_Silflor_53.html
...	Kiitos Petri. Lopputulos on todella hieno. Tuo menee hankintaan. Olen yrittänyt purkaa köydestä materiaalia, mutta en ole niitä saanut hyvännäköisiksi.
...	Nythän on ainakin Tampereen Ristikseltä saatavissa Nochin heinikkolevyjä, joista tulee aika kivaa jälkeä. Itse toteutin karjan laidunniityn kesälevystä. Maton saumat saa erilaisilla ruohosirotteilla mukavasti piilotettua. Kelpasi minulle.
...	Kysymys sopivasta liimasta. Kun pitää saada ruoho-/heinäaineksista tehtyyn niittyyn esim. pysymään figuurit ja aidat pystyssä, niin mikä liima siinä toimii parhaiten. Olisi tietenkin hyvä, että jämähtäisi nopeasti kiinni ja kuivuisi kirkkaaksi. Eikä menisi ruohosirotteen läpi syövyttämään styrofoamia.
...	Ei edelliseen vinkkejä? No, jatketaan kokeilua, mutta kyselläänpä, onko kokemuksia Nochin Gras Masterista? Nyt on hankittuna pidempää heinää, mutta millä tekniikalla sen saisi parhaiten pysymään pystyssä?
...	lainaten: TJuhani sanoi: Ei edelliseen vinkkejä? No, jatketaan kokeilua, mutta kyselläänpä, onko kokemuksia Nochin Gras Masterista? Nyt on hankittuna pidempää heinää, mutta millä tekniikalla sen saisi parhaiten pysymään pystyssä? Nochin Gras Master on hyvä laite, vaatii vaan sille tarkoitetun ruohon, tavallinen sirote ei toimi. Liimana olen käyttänyt Woodlandsin Scenic Cementiä. Figuureille sopii Woodlandsin Hob-e-Tac -liima, se on hiukan joustavaa, joten figuurit eivät irtoa helposti. Myös Gator-Grip on loistava liima moneen paikkaan, se kuivuu lähes näkymättömäksi. Gator-Grip liimaa saa ainakin Kuivalaiselta. http://www.kolumbus.fi/martti.kuivalainen/index.html
...	Velipojan kanssa hankittiin Nochin Grass Master pari vuotta sitten kimpassa - on kyllä erinomainen peli. Laitetta varten tarvitaan static grass -ruohoaineista, jota löytyy lähes kaikilta valmistajilta. Kiinnitys WS:n Scenic Cement -liimalla. Oheisen linkin takaa löytyvä Pispalan malli on ruohotettu kokonaan kyseisellä laitteella. http://www.pienoismallit.net/galleria/malli_6538/
...	Kiitokset Juhalle ja Petrille. Meni laite välittömästi tilaukseen.
...	Tampereen Ristiksellä on Kimmolla ko. laite vuokrattavana, jos ei itse halua investoida siihen.
...	Monet varmaan ovatkin jo löytäneet, mutta vinkiksi niille, jotka eivät vielä ole löytäneet. Eli täältä löytyy kymmenittäin videoita radanrakennuksesta ja maisemoinnista: http://www.youtube.com/user/thebige61