Rautatiemuseon keskustelufoorumit (©2005-2006)

Märklin myytävänä?
...	Epävarmat ajat pienoisrautatiealalla jatkuvat. Saksalaisen Manager-aikakauslehden mukaan maailman suurin pienoisrautatievalmistaja Märklin olisi menossa myyntiin. Märklin on ollut tähän saakka lähinnä Märklin-suvun omistuksessa. Lehden mukaan omistajanvaihdos tapahtuisi vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lisää tietoa saksankielellä: http://www.manager-magazin.de/unternehmen/artikel/0,2828,390535,00.html
...	Märklinin kotisivuilla on lehdistötiedote 16.12.2005, jossa toimitusjohtaja Paul Adams kiistää myyntihuhut. Hän myöntää tämänhetkiset vaikeudet liikevaihdon laskun johdosta, mutta sanoo tervehdysohjelman jo purevan ja että firman talous on vakaalla pohjalla. saksankielinen tiedote: http://www.maerklin.de/unternehmen/presse/ t. Juha Telimaa
...	Toivottavasti tuo Märklinin lehdistötiedote edustaa totuutta. Aika usein on vain niin, että mitä tiukemmin tämäntyyppinen huhu kiistetään, sitä enemmän siinä on perää. Olisi kyllä melkoinen isku pienoisrautatiealalle, jos Märklin ajautuisi ulkopuolisten sijoittajien käsiin, jotka ehkä paloittelisivat yrityksen, siirtäisivät tuotannon Kiinaan jne.
...	Niinpä, tuoreessa muistissa on Rocon tapaus, jossa tosin yritys päätyi ns. sijoittajilta alkuperäisille omistajatahoille. Märklin on aina perheyhtiönä julkistanut niukasti taloustietoja, mutta olen eri lähteistä ymmärtänyt, että Märklin on aina tehnyt hyvää tulosta viime vuosiin asti. Jos aikaisempia voittoja ei ole hukattu, niin tämän kokoinen yritys kestää hyvin useammankin laihan vuoden. Tietysti menestyvänkin yrityksen täytyy mukautua muuttuviin markkinoihin pitämällä kustannukset kurissa. Itsekin kansainvälisellä pelikentällä toimivana, olen huomannut, että Kiinan vetovoima on viime vuosina laskenut, nykyään euroopassa siirretään tuotantoa mieluummin entisiin itäblokin maihin. Tosiasia on, että koko pienoisrautieharrastus on alamäessä, ja nuoriso pelaa nykyään mieluummin tietokonepelejä. Itse olen sitä mieltä, että Märklinin uudet Mobile Station ja Central Station ja koko Märklin Systems (mfx ym.)on suunniteltu juuri näitä pelikonsoleihin tottuneita nuoria varten, joiden kiinnostus saataisiin jälleen herätettyä, kun homma muistuttaa enemmän tietokonepelejä. Pienoisrautatievalmistajat elävät (tai kaatuvat) lelumyynnin varassa, siinä sivussa voidaan valmistaa myös kalliita malleja, jotka tuovat merkille mainetta vaan ei rahaa. Tässä näkyy myös mielestäni Märklinin kyky olla johtava valmistaja. Se pitää edelleen johtoajatuksena sitä, ettei harrastajan tarvitse olla sähköinsinööri ja tuntea digitaalitekniikkaa, riittää kun junan laittaa kiskoille alkaa ajella. Lisäksi Märklin on ainoa valmistaja, jolla on tarjolla kaikki tarvikkeet, jotka on helppo kytkeä selkeän ohjeen mukaan: ilmajohdot, opastimet, rakennukset jne. Tasapuolisuuden nimissä on mainittava, että harrastan myös 2-kiskokalustoa (mm. N-skaala), ja että pidän sitä parempana "vakavaan" pienoisrautatieharrastukseen esim. kerhoissa. Itse vain olen niin laiska ja koska vapaa-aikaa on rajoitetusti, niin Märklin on se helpoin kun ei tarvitse miettiä mistä mitäkin saa ja kaikki vaan aina toimii. toivottavasti kaikkien pukinkontista lötyy tänä vuonna pajlon junatarvikkeita... Juha Telimaa
...	Vaikka Märklin ei ole tappioita tuottanutkaan viime vuosina, on trendi kuitenkin selvä; pienoisrautatie-business kokonaisuutena on taantumassa, kun kuluttajia houkuttelevat monet muut ja edullisemmat vaihtoehdot. Märklinillä erityisesti on dilemma, yhtiö on tunnettu huippulaatuisista tuotteistaan, jotka usein vaativat kallista käsityötä ja hinnat ovat perinteisesti sen mukaiset. Kustannuksista pitäisi tinkiä, silti laadusta tinkimättä tai yhtiön imago on mennyttä. Onhan Märklinillä ollut jo monia vuosia esimerkiksi tehdas Unkarissa, jossa tehdään lähinnä raiteita ja jossa työ on halvempaa. Veturit ja vaunut tulevat edelleenkin Saksasta, missä työvoimakustannukset ovat huippua. Ilmeisesti koemielessä on joitakin tuotteita valmistutettu Kiinassa viime vuosina. Itselläni on yksi Kiinassa valmistettu vaunusarja ja objektiivisesti arvioituna sen laatu on kaikilta osin aivan yhtä hyvä kuin Saksassa valmistetuissa. Mutta ainakin itselleni ja luultavasti aika monelle muullekin Märklin-harrastajalle on aika vaikeaa hyväksyä huippuhintaiset Märklin-tuotteet, joissa lukeekin 'Made in China' perinteisen 'Made in Germany' -maininnan sijaan ja Märklin saikin aika paljon negatiivista palautetta noista kokeiluista. Kuten totesit, Märklinin yksi vahvuus on ollut perinteisesti täydellinen tuotevalikoima, jolloin Märklin-luettelosta löytyy likimain kaikki pienoisrautatieharrastuksessa tarvittava. Märklinkään ei voi sillä linjalla jatkaa loputtomiin kustannusten takia ja muutos on ollut nähtävissä Paul Adamsin tultua taloon. Esimerkiksi Z-mittakaavan opastimien omasta valmistuksesta on hiljattain luovuttu ja nyt Märklin myy omalla logollaan Viessmannin valmistamia opastimia, joita voi ostaa myös Viessmann-merkkisinä. Uskon, että tämäntyylinen yhteistyö eri valmistajien kesken tulee lisääntymään, kuten se on muussa teollisuudessa tapahtunut jo vuosia sitten.
...	Juuri näin. Yhteistyötä on ollut ennenkin, mutta varmasti sitä tullaan näkemään jatkossa enemmän, ja yritysfuusiot ovat mahdollisia. Märklinin uudet ilmajohtotuotteet ovat myös selvästi Viessmannin tekemiä, kääntölava on yhteistyötä Fleischmannin kanssa, digitaaliuutuudet (Mobile Station jne.) on ESUn tekemä, uusi edullinen hobbysarjan veturi 36851 on Pikon alihankintana tekemä, jossa on Märklinin(ESUn?) teknisesti napakymppi dekooderi, joka tekee halvasta Mabuchi-moottorista uskomattoman hienosti kulkevan. Kuluttaja hyötyy tästä edullisempina hintoina ja kun kaiken saa kuitenkin Märklinin merkillä, on rataa helppo täydentää. Toivottavasti vain Märklinin laatuvaatimus pysyy korkealla. Pienoisrautatievalmistajien suuri kustannustekijä on ruiskupuristusmuotit, jotka ovat varsinkin Saksasa ja Sveitsissä kertaluokkaa kalliimpia kuin muualla euroopassa. Aasian toimittajat eivät vielä pysty toimittamaan näin vaativia muotteja. Jatkossa valmistajat varmaan vaihtavat tuotteitaan ainakin vaunujen osalta, niihinhän ei tarvitse vaihtaa kuin pyörät ja kytkimet. Erityisen huolissani olen z-skaalan kohtalosta. Se ei sovellu lelukäyttöön ja markkinat ovat paljon pienemmät kuin N-skaalalla. Viimeisessä lehdistötiedotteessa Paul Adams myös mainitsi, että pienoisrautatiekauppojen määrä on voimakkaasti laskenut Saksassa. Ne ovat tähän mennessä olleet tärkein jakelukanava tuotteille. Vain alle 30% tuotannosta on mennyt vientiin. Uuden jakelukanavan luominen (tavaratalot?, marketit?, netti?)vaatii myös muutoksia tuotestrategiaan, aloituspakkausten pitää myydä itse itsensä kaupan hyllyltä ja hinta ei siten voi olla korkea. Suurimmat markkinat ovat USAssa, jossa Märklinille riittää pienempikin osuus. Ei siis ihme, että viime aikoina on nähty uusia USA-malleja. Kilpailu DCC-maailmaa vastaan tulee olemaan vaikeaa. 140-vuotiaan yrityksen omistuspohja on täytynyt laajeta sukupolvien mukana jo melko leveäksi. Nähtäväksi jää onko suvulla vielä kiinnostusta jatkaa nykyisellä tiellä. Juha Telimaa
...	lainaten: JTe sanoi: Erityisen huolissani olen z-skaalan kohtalosta. Se ei sovellu lelukäyttöön ja markkinat ovat paljon pienemmät kuin N-skaalalla. Tyhjästä se Arnoldin N-mittakaavakin aikanaan aloitti. Märklinillä oli 90-luvun puolivälissä ajatuksia Z-mittakaavan lopettamisesta; moneen vuoteen ei julkistettu mitään oikeita uutuuksia, vain muutamia vanhoilla muoteilla tehtyjä tuotteita uudenlaisella maalauksella. Valikoimaa myös karsittiin aika radikaalisti. Vuosituhannen vaihteen tienoilla aktiivisuus kuitenkin lisääntyi ja merkittäviä uutuuksia alkoi tulla markkinoille vuosittain. Myös tarvikevalmistajat alkoivat kiinnostua Z:sta uudelleen. Tänä päivänä Z:lla on kohtuullisen hyvä markkinaosuus (n. 10% Saksan markkinoilla) ja se kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Z:n ostajakunta on muista mittakaavoista poikkeavaa parissakin suhteessa. Z on leimallisesti "aikuisten" mittakaava, lapsille leluksi siitä ei oikein ole. Myös naisia on z-harrastajissa suhtellisesti enemmän kuin muissa mittakaavoissa. Keräilijät ovat löytäneet Z:n ja keräilijöitä onkin itse asiassa suurempi osa kuin ratoja itselleen rakentavia harrastelijoita. Märklinkin on huomannut tämän ja valtaosa vuotuisista uutuuksista on keräilijöille tähdättyjä harvinaisuuksia, joita tehdään vain rajoittu erä ja vain yhden kerran ja jotka päätyvät pääosin vitriineissä ihailtavaksi. Tämä politiikka on ilmeisestikin kaupallisesti järkevää vaikka kalustollaan ajelevat harmittelevatkin tämän keräilijä-aspektin korottavaa vaikutusta kaiken z-materiaalin hintoihin. lainaten: Viimeisessä lehdistötiedotteessa Paul Adams myös mainitsi, että pienoisrautatiekauppojen määrä on voimakkaasti laskenut Saksassa. Ne ovat tähän mennessä olleet tärkein jakelukanava tuotteille. Vain alle 30% tuotannosta on mennyt vientiin. Uuden jakelukanavan luominen (tavaratalot?, marketit?, netti?)vaatii myös muutoksia tuotestrategiaan, aloituspakkausten pitää myydä itse itsensä kaupan hyllyltä ja hinta ei siten voi olla korkea. Täksi jouluksi Märklin toi markkinoille erityishalpoja peruspakkauksia, joita myydään Saksassa halpahalleissa. Ajatus on kuitenkin, että niillä vedetään uusia asiakkaita pienoisrautatieharrastuksen pariin ja rataa täydentävien ostosten osalta asiointi tapahtuu jatkossa erikoisliikkeen kautta. Pienoisrautatiekauppojen katoaminen on tästä huolimatta väistämätön ilmiö. Tosin Saksassa tuskin koskaan tulee tapahtumaan sellaista täystuhoa kuin Suomessa 70-luvulla, vaan kauppoja jäänee kuitenkin kohtuullisen ajomatkan päähän maan kaikkiin kolkkiin. Mutta samalla tulee pienoisrautateiden myynti suoraan netin kautta yhä lisääntymään ja tuo lisää painetta hintakilpailuun. lainaten: Suurimmat markkinat ovat USAssa, jossa Märklinille riittää pienempikin osuus. Ei siis ihme, että viime aikoina on nähty uusia USA-malleja. Kilpailu DCC-maailmaa vastaan tulee olemaan vaikeaa. USA:n markkinoilla hinta on kaikki kaikessa. Märklin, ja muut eurooppalaiset, koetaan elitistisinä ja kalliina, enkä usko, että niiden markkinaosuus tulisi radikaalisti kasvamaan vaikka uusia US-malleja tuodaankin markkinoille. USA:ssa menestyäkseen tulisi Märklinin pystyä laskemaan hintojaan selvästi vaikkapa Kiinassa tapahtuvan halpatuotannon kautta. En usko sen kuitenkaan tapahtuvan, kun kyseessä on myös merkin imago tai sitten saatetaan sikäläisiä massamarkkinoita tavoitella uuden tuotemerkin kautta.