Rautatiemuseon keskustelufoorumit (©2005-2012)

Vinkki tekohaluiselle
...	1:8 7 1/4" sähkö tai polttomoottorikäyttöiseksi veturiksi oiva esikuva on Vv12 joita on valmistettu tosin ehkä vain 3kpl Oon useasti haaveillut moisesta. Mistähän moisen piirrustukset saisi kaivettua esiin. Upean näköinen ilmestys tuommoinen olisi. Tehkäähän tuonlainen, luulempa että mitat ei karkaisi ihan käsistä, ja veturista tulisi sopusuhtainen. Veka
...	Moi Veka! Helsingin Pinoisrautatiekerhosta varmaan löytynee piirustuksia. Museollakin ollee. Junat-lehdessäkin on ollut. Olis tullu puheeks ku kävit meillä, olisit saanut lehden lainaksi. -jusu
...	Samanmoinen olisi ko. tarjouskilpailun hävinnyt Valmetin Sv11, jota valmistui vain yksi veturi. Tässä tosin aloituskynnystä nostaa ainakin allekirjoittaneen osalta puolapyörät. Piirustusten välitys olisi varmaan jonkinlainen tienestimahdollisuus museolle tai Pienoisraitatiekerholle, sillä ainakin minä olisin valmis maksamaan piirustuksista. Joitain yksittäisiä kolmitahoja olen museon myymälästä ostanutkin, mutta tarjonta tuntuu olevan melko satunnaista. Hienoa, että VR-Cargon vaunuista on piirustukset netissä: http://www.vr.fi/fincargo/kalusto_osion_uusiminen/index.shtml juha
...	Taisin sekoilla eilen kun mainitsin junat-lehdessä julkaistuista piirustuksista. Tarkistin asian ja totesin veturin olevan Sv11. Sorry, mulle noi diesel-koneet on vähän hämärä alue. Elikä Sv11:sta piirustukset löytyy Junat 1/88 lehdestä. Hr11 voisi olla myös aika helppo malli rakentaa 1:8:aan. Poltto- tai sähkömoottorille olisi reilusti tilaa. Tarkoitan sitä dieselveturia joka oli harmaa ja jossa oli punainen raita kyljessä. Päistään pyöreä "laatikko", saman oloinen kun saman aikakauden kiitojunat. -jusu
...	Mitä piirrustuksien ostamiseen tulee niin kaikella kunnioituksella kaikkia kohtaan, kalliita ovat osti mistä vain. tk 3n piirrustuksiin on sulanut kolmesataa euroa ja 400 kilometriä. Vaiva saada itselleen piirrustus on yllättävän iso. Joskus (usein)tekeminen on helpompaa kuin piirrustusten vonkaaminen. Parempi ratkaisu tähän olisi alkuperäisestä skannattu .tif kuva, joka on käytöltään monipuolisempi kuin iso paperikuva. Tikkurilan kopiopalvelulla (kielotie 14) on ihan uudet vehkeet A0 scannaukseen. suosittelen. Puolapyöriä 7 1/4" saa maailmalta ja suomesta ihan kohtuuhintaan. cnc sorvattu pyörä on sinä 25-40 e kpl usassa on tietty omat hintansa, ja rahtinsa. Ja tekeminenhän on vain aikaa ja kaikki aika "ei ole rahaa". Piirrustuksista vielä sen verran että, museoikäisistä vetureista voisi olla kolmen kuvannon piirrustus myyntihyllyssä, käy ja osta heti periaatteella. Varteenotettavia 1:8 meneviä D vetureita ei oo paljoa, ja jos joku haluaa tehdä höyryn niin työ on jo niin iso että sitä jaksaa koluta jo nurkkiakin löytääkseen piirrustusnippuja. Toki näistäkin voisi olla ko piirrustus myytävänä. Laittaa mailia tulemaan jos jotakin kiinnostais "myös tehdä" hurun kimppaprojekti, peltikuorilla, puolapyörillä bensa/sähköisenä, taajuusohjattuna. laserleikattuna taivutustyönä. Konsepti on jo koossa pääpiirteittäin, vain vauhti puuttuu.
...	lainaten: 1171 sanoi: Laittaa mailia tulemaan jos jotakin kiinnostais "myös tehdä" hurun kimppaprojekti, peltikuorilla, puolapyörillä bensa/sähköisenä, taajuusohjattuna. laserleikattuna taivutustyönä. Konsepti on jo koossa pääpiirteittäin, vain vauhti puuttuu. Muuten hyvä, mutta minä suunnittelen paljon pienempää hurua (1:18). Ja aion pakottaa itseni tekemään tuon deeverin valmiiksi ennen yhdenkään hurun osan tekemistä. Hurustahan on piirustuksia maailma täynnä, onhan se ilmeisesti yksi suosituompia kotimaisia H0-pienoismalleja. Itse en aio välittää, jos siitä suurentaessani joku ikkuna tulee pari milliä väärään paikkaan. Lisäksi käyn mittailemassa veturia veturimuseolla, kunhan lafka aukeaa (meinasin jo mennä, mutta onneksi huomasin sen olevan auki vain kesäisin). Deeveriä säilytetään ainakin Raumalla usein parkkipaikan vieressä niin, että sitä voi käydä mittailemassa ja kuvaamassa. En sitten tiedä sen laillisuudesta, mutta ei siellä milloinkaan kukaan ole ihmettelemään tullut, vaikka olen mittanauhan tai kameran kanssa koneen ääressä kierrellyt. Ihmettelen vain tuota bensakonetta, eivätkö nuo pienoispolttomoottorit ole aika ikäviä kapineita. Ainakin sietämätöntä meteliä ne pitävät. Onhan se tietysti lähempänä dieselsähköistä esikuvaa, mutta minusta viisinumeroisilla kierroksilla kiljuva kone lienee aika kaukana dieselien mahtavista äänistä. Itse suunnittelin lähestyväni sitä ongelmaa ujuttamalla veturiin kaiuttimen, mutta ei sinne taida jäädä tilaa isolle matalaa murinaa toistavalle ämyrille. 1:8 huruunhan mahtuu akkuja niin että voi ajella koko päivän. Ja 12 tuumainen bassoelementti hoitamaan V16:n äänet. Tuosta taajuusohjauksesta olen kyllä kiinnostunut. Aiotko tehdä ajomoottorit ihan standardi 400 V:n 3-vaihekoneilla? Aiotko tehdä taajuusmuuntajan itse vai käytätkö valmista? Joskus pohdin itsekin taajuusmuuttajakäyttöä. Sopivan kokoisia oikosulkukoneita ei vain ole. Onkohan niissä joku ongelma, kun pienissä koneissa käytetään kestomagneettiroottorisia tahtikoneita. Nuo ovat vain siitä ikäviä, että ohjauksen pitää tapahtua oikeassa vaiheessa koneen pyörimiseen nähden. Ja sitten ne ovat jotain sikakalliita 50000 rpm suurtehokoneita joihinkin kilpa-RC-laitteiisiin, kun vetureissa kaipaisin nimenomaan tiukkaa vääntöä nollakierroksilla.
...	Minua kyllä kiinnostaisi 1:8 dieselin rakentaminen. Paljonko luulette tarvittavan moottoriin tehoa? Hyllystä löytyisi 500 wattinen kobolttivaihteistomoottori, mutta se taitaa olla vielä alamittainen. Itse olen kaavaillut tehon säätöön pulssisuhdeohjausta, lennokkipuolelta on valmiina tulitikkulaatikon kokoinen 1kW:n FET-säädin (24V/45A jatkuvaa virtaa), tämä ei tarvitse edes vielä erikoisempaa jäähdytystä. Ohessa tulisi mukana radio-ohjaus, jos siitä nyt mitään etua olisi. tässä olisi vielä tehokkaampi malli alle satasella: http://www.astroflight.com/e/env/0001ODulABRpoUojTQ4W0e6/store/store-Controls.html?link=/store/store-type-tem.html&item=products:af-207d juha
...	500 wattia on enemmän kuin riittävästi, ellet meinaa kymmeniä ihmisiä vedättää. Olen laskenut että höyrykoneeni maksimiteho on n. 1 hv, eli 750 w, mutta vain hetkellisesti. Vekan vempussa on n. 200 w moottori, ja se vetää ihan mukavasti muutamia kakaroita Hyvinkään radalla - ja Vekankin... ;-) Veka voi kertoa lisää ohjainsysteemistä, tässä kuva sisäkaluista: [img]http://www.saunalahti.fi/~animato/3003/IMG_8493.JPG[/img]
...	No joo, tarkennan vähän. Romunkerääjä kun olen niin minulla on kaksi polttomoottoria tätänykyä (paikallis moottori vaakaakselilla). Honda 150 kansiventtiilikone pyörii 3500 rpm max. sitten norton villiers 230 sivuventtiilikone pyörii 2400 rpm erittäin nättiääninen 50 luvun kone. Jompaankumpaan sähkömoottori suoraan akselille ja konkat tuottamaan remanenssin. parin kw:n taajuuskäyttö ohjaamaan kahta identtistä oikosulkumoottoria. (Voi kytkeä yhteen taajuuskäyttöön) välitys 1 : 4 pitäisi riittää (ehkä), jos valitsen 4 napaiset 1280 rpm oikosulkumoottorit esim a 0,37 kw niin kulkee kyllä. Tehoista vähän. Norton villiers 1,7 kw - 30% = 1.2kw eli tarvitaan noin 1kw sähkömoottori - 30% tarvitaan 2kpl noin 0,35 kw oikosulkumoottorit. tehot n 0,7 kw riittää hurulle ja aikas raskaaseen vetoonkin. 50 hz taajuudella 320 kierrosta min tekisköhän toi huipuksi n 10 kmh 120 millisellä pyörällä. 25hz 5km h. ajomoottorit saattaa lämmetä hitaassa ajossa. 5 hz 1km/h on n 27cm sekunnissa lähteeköhän liikkeelle? Onkos taajuuskäytön asiantuntijoita ? Mene ja tiedä. Voipi olla että välitystä täytyy kasvattaa. Veka
...	lainaten: 1171 sanoi: No joo, tarkennan vähän. Romunkerääjä kun olen niin minulla on kaksi polttomoottoria tätänykyä (paikallis moottori vaakaakselilla). Honda 150 kansiventtiilikone pyörii 3500 rpm max. sitten norton villiers 230 sivuventtiilikone pyörii 2400 rpm erittäin nättiääninen 50 luvun kone. Nuo kuulostavat tosiaan jo hieman paremmilta. Ajattelin niitä pienoisautojen ja lennokkien moottoreita. lainaten: 50 hz taajuudella 320 kierrosta min tekisköhän toi huipuksi n 10 kmh 120 millisellä pyörällä. 25hz 5km h. ajomoottorit saattaa lämmetä hitaassa ajossa. 5 hz 1km/h on n 27cm sekunnissa lähteeköhän liikkeelle? Onkos taajuuskäytön asiantuntijoita ? En minä asiaa oikeasti tunne, mitä nyt hieman kirjaviisautta ja kerran jopa hieman kokeiltiin taajuusmuuttajakäyttöistä konetta jollain kurssilla. Käsittääkseni oikosulkukoneen momentti määräytyy pelkästään jättämästä. Tuon kokoisilla koneillahan jättämä lienee nimellismomentilla jotain 3 %:n luokkaa nimelliskierrosluvusta. Kone ei tiedä muusta kuin kentän ja roottorin pyörimisnopeuksien erosta, joten paikallaan nimellismomentin saa 1,5 Hz:lla. Edellyttäen toki, että taajuusmuuttaja osaa pitää virran vakiona hyvin pienilläkin taajuuksilla. Ainakin kalliit ja hienot osaavat, en tiedä onnistuuko se kaikilta. Muuten oikosulkukoneen vääntökäyrä on ideaalinen, täysi momentti nollasta nimelliskierroksille. Mutta tuossa touhussa kone tosiaan kuumenee rajusti, kun häviöt ovat liki samat kuin nimellisteholla mutta tuuletus puuttuu kokonaan. Jos viitsii virittää, voi ottaa puhaltimen roottorin akselilta pois, ja tehdä koneisiin ulkoisen tuletuksen. Pitäisi vain tietää koneen tuulettimen sekunnissa läpi puhaltama ilmamäärä ja tehdä oma jäähdytys sen mukaan. Mikään tietokonetuuletin ei riitä, tuo vaatinee kunnollisen keskipakopuhaltimen toimiakseen. Jos jäähdytyksen viitsii ulkoistaa, kone kestää nimellismomentilla paikallaan niin kaukan kuin maailmassa sähköä riittää. Tuo kyllä kuulostaa niin hyvältä, että sitä täytyy miettiä tosissaan omaankin huruun. Hurun kori on niin iso, että 2 napaparinen 250 W:n kolmivaihekone sopisi sisään 1:18 mittakaavassakin. Sitten vaan akkujännite hakkurilla 230 voltin tasasähköksi ja se edelleen feteillä PWM-kanttiaaltona koneeseen. Tuuletinta pyörittämään sopiva tasasähkökone, vaikka akkuporasta. Onhan tuo toisaalta kallis, hankala ja ties mitä verrattuna teleihin sijoitettuihin takaisinkytkennällä ohjattuihin DC-koneisiin, mutta tekninen kikkailuhan on koko harrastuksen suola. :)
...	Sinä sen sanoit: Kunnon akkuporakone! Riittää sellaisenaan varmaan 1:18 veturille, ja siinähän on kaikki elektroniikka ja nopeussätökin valmiina. Akku vaan isommaksi, niin että virtaa riittää pitkään. Miksi tehdä monimutkaisemmin?
...	lainaten: janke sanoi: Sinä sen sanoit: Kunnon akkuporakone! Riittää sellaisenaan varmaan 1:18 veturille, ja siinähän on kaikki elektroniikka ja nopeussätökin valmiina. Akku vaan isommaksi, niin että virtaa riittää pitkään. Ei sitä nopeussäätöä voi oikein hyödyntää, ellei sitten hyväksy sitä, että liipasinkahva on johdolla kiinni veturissa. Mutta akkuporalla on toinen valtti, vaihteisto. Omassani 1:36 välityksinen kaksiportainen planeettavaihteisto. Muuten akkuporan koneisto toimii kohtuullisesti, ainakin alustavissa kokeissa. Liikkeellelähtö on hieman tökkivä, mutta se korjaantunee takaisinkytkennällä. Vääntöä on enemmän kuin tarpeeksi ja tehoakin tuntuu piisaavan. Sitä en vielä tiedä miten moottori lämpenee hitaassa ajossa. lainaten: Miksi tehdä monimutkaisemmin? Minä nyt olen tällainen, että monimutkaisten projektien harrastaminen on tärkeämpää kuin niiden valmiiksi saaminen. Nämä veturit, ja rautatiet yleensä, ovat minulle myös elektroniikkaharrastusta. Tuollainen taajuusmuuttajaprojekti voisi olla siltä kantilta hyvin mielenkiintoinen, ja veturi hyvä käyttökohde sille. Mutta saa nyt nähdä, onhan se tosiaan aika haastava juttu, kun ei ole kokemusta tehoelektroniikasta ja moottorinohjauksesta. Täytyy hieman kysellä alan ihmisiltä, kuinka suuri ero reaalimaailman ja peruskurssikirjojen välillä on. Tässä koossa ei oikosulkumoottorikäytön edut kuitenkaan tule millään tavalla esiin takaisinkytkettyyn tasasähkökoneeseen verrattuna.
...	lainaten: Ei sitä nopeussäätöä voi oikein hyödyntää, ellei sitten hyväksy sitä, että liipasinkahva on johdolla kiinni veturissa. Voihan sen kahvan hajottaa, ja käyttää komponentit veturissa millä tavalla itse haluaa. Ruotsissa tehtiin joku vuosi sitten 5" (127 mm) raideleveydelle veturi käyttäen ammattiakkuporaa (Metabo?), ja se kuulemma toimii hyvin. Näin kuviakin, mutta nettiosite on vaipunut unholaan. Sen muistan, että siinä oli käytetty kulmavaihdetta, ja porakoneen moottori oli veturin pituussuunnassa...
...	lainaten: janke sanoi: Ruotsissa tehtiin joku vuosi sitten 5" (127 mm) raideleveydelle veturi käyttäen ammattiakkuporaa (Metabo?), ja se kuulemma toimii hyvin. Näin kuviakin, mutta nettiosite on vaipunut unholaan. Lieneekö tämä: [url]http://htj1.com/5tumack.htm[/url] ...raapaistu kehyksestä: [url]http://htj1.com/[/url] -> "rullande material" -> "5 tums ackumulatorloket"
...	lainaten: janke sanoi: Voihan sen kahvan hajottaa, ja käyttää komponentit veturissa millä tavalla itse haluaa. Voi tietysti, mutta minusta on sitten jo helpompi tehdä samanlainen PWM-ohjaus kuin porakoneissa on alusta pitäen. Oma koeversiokin on toistaiseksi toiminut hyvin. Liitän siihen sitten aikanaan radio-ohjausta hoitelevan mikro-ohjaimen. Jos haluaa selvitä mahdollisimman vähällä elektroniikka-askartelulla tuo valmiin nopeussäätimen käyttö tavalla tai toisella on kyllä erittäin hyvä idea. lainaten: Sen muistan, että siinä oli käytetty kulmavaihdetta, ja porakoneen moottori oli veturin pituussuunnassa... Noin minullakin on. Ratkaisu vaikuttaa toistaiseksi erinomaiselta, mutta olen testannut sitä vasta parin metrin radalla. Nyt alkaisi varmaan olla oiva hetki käydä hommaamassa sata metriä 3*13 millistä latikkaa ja alkaa tehdä kiskoa. Pian lumi sulaa ja pääsee ulkotöihin.