Rautatiemuseon keskustelufoorumit (©2005-2006)

maisemointi
...	vinkkejä ja linkkejä kaivataan aloittelialle ja miksei muillekkin. esim miten itse tehdään puut ja pensaat yms tunnelit jne jne.
...	Tekniikoita ja mielipiteitä on varsin monia niin maiseman kuin sen yksityiskohtien kuten puiden tekoon ja kannattaa miettiä myös sitäkin millaisen rungon/alustan radalleen rakentaa. Jos rata rakennetaan kiinteälle, umpinaiselle levylle eivätkä korkeuserot ole suuria, voi maiseman muotoja tehdä vaikka styroxlevyistä tai vastaavasta. Itse olen suosinut alustana avointa puukehikkoa, jonka etuina ovat keveys ja mahdollisuus päästä rataan käsiksi alakautta, jos vaikka juna suistuu kiskoilta tunnelin sisällä. Tällaisessa radassa maaston muodot tehdään usein vanerista, josta leikataan maaston profiilin mukaisia levyjä jotka tukevat säännöllisin välein alumiiniverkosta, kreppipaperista yms. valmistettua pintakerrosta. Verkon päälle tulee sitten kipsikangasta, joka maalataan pohjavärillä, käsitellään sirotteilla jne. Saksalaisella tarvikevalmistaja [url="http://www.noch.de"]Nochilla[/url] on kätevä tuote niille maaston muotoilijoille, jotka eivät puutöistä ja vanerin sahailusta ole kauhean innostuneita. Nimi on Terraform ja se on pyöreistä puurimoista erilaisten muovisten liitospalojen ja paksun pahvin avulla koottava maaston runko. [img]http://www.miba.de/spezial/spezial/45/sp45081m.jpg[/img] Tässä on myös hyvä web-sivusto, jossa on kuvin esitetty aika monia maisemanrakennuksen perustekniikoita ja niksejä puiden teosta maisemanrakennukseen: [url="http://www.floodland.nl/trein/index_en.htm"]Project Waldberg[/url]
...	Itse olen pienoisrautatietäni rakennellessa hyödyntänyt paljon Pienoismalli -lehden laajaa pienoisrautatien rakentamista käsittelevää artikkelisarjaa. Tähän mennessä on esitelty mm. erittäin hyviä tekniikoita erilaisten puiden, heinikoiden ja kallioiden mallintamiseen. Myös rakennusten ja muiden rautatiehen liittyvien rakenteiden mallintamista on käsitelty. Kannattaa poiketa kirjastoon lainaamaan aluksi ainakin muutama Pienoismallin vuosikerta lukemisiksi, jos maiseman rakentelu kiinnostaa. Myös Junat -lehdessä on julkaistu paljon maisemanrakentamista käsitteleviä artikkeleita. Ko lehteä saa ostaa ainakin Rautatiemuseolta Hyvinkäältä.
...	Mä ite tein moduleista radan elikkä ostin lankkuliikkeestä 12mm paksua lastulevyä ja leikkautin sen kylmästi neljään osaan (radan pohjaksi meni kaksi täyttä lastulevyä). Radan sijoitin 125cm korkealle lattiasta niin että modulien (lue lastulevypalojen) yhtymäkohtaan tuli noin 6x80x125cm kokoinen umpinainen "pilari" (kehikko 2x2 neliö rimasta ja lastulevy seiniksi ja ruuvattu seinään kiinni). Muodoltaan rata on U-mallinen mutta ei kuitenkaan pelkkä ajo pisteestä A pisteeseen B vaan rata on "ympäriajettava". Ratapihalle tuli pituutta noin 250cm. Lastulevyn päälle ostin korkkipisteestä (Siilitien metroaseman vieressä) 5mm paksua korkkia joka liimalla lastulevyyn kiinni ja kiskot naulasin sen päälle, sitten maali ja hiekotus. Maisemointiin käytin styroksia jonka ensin maalasin ja kun maali oli vielä märkää ripottelin siihen leikkipaikalta pöllimääni hiekkaa ja maalin kuivuttua liiat hiekat pois ja eri värisävyjä maaliruiskulla hiekan päälle ja sitten esim metsän pohjan tekoon eri maasto puruilla jne. Tästä 125cm korkeudesta huomasin sen hyvän puolen että radan alle eli huoneen seinustoille jäi hyvin tilaa esim. hyllyille, työpöydälle ja tietokoneen päydälle eikä rata vallannut koko huonetta ja on jotenkin sopivalla korkeudella ei esim. liian ylhäällä. Kaikki rakennukset olen tehnyt itse joko balsasta tai muovista. Eli jos olen nähnyt sopivan rakennuksen niin siitä vaan paljon kuvia ja hieman mittoja. Hupaisin mittaus keikka oli Espoon vanha kivikirkko...mittasin sitä samalla kun sisällä oli häät (ei onneks omat)....kirkkokansalla oli ihmettelemistä mitä toi juippi häärii mittanauhan kanssa kirkkoa ympäri :) Jos nyt saa jonkin idean niin pitää silmät auki esim luonossa kävellessä koska sieltä löytyy ilmaiseksi yllättävän paljon sopivaa roinaa ja käyttää mielikuvitusta ja paljon oppii onnistumisen ja erehdyksen kautta :) Tässä muutama kuva radastani (Espoon kivikirkko) http://www.scaleho.com/kirkko4.htm Palanut vinssivaja http://www.scaleho.com/hanka27.htm Tukkiniput ja lehmiaitaus on tehty koivun oksista ja mäki styroksista. http://www.scaleho.com/hanka17.htm http://www.scaleho.com/hanka15.htm Salpalinja museon juoksuhaudat on tehty coctail tikuista http://www.scaleho.com/mem9.htm
...	löytyykö kuvia työvaiheista? onko tuo korkkimatto kovin arvokasta?
...	lainaten: jaska sanoi: löytyykö kuvia työvaiheista? onko tuo korkkimatto kovin arvokasta? Pitääpäs kattoo löytyykö mitään kuvia, jotain kyllä on mutta onko niissä mitään tolkkua se on asia erikseen...mut kattelen ja laitan ne sitten mun sivuille ja linkin tänne. Se korkkimatto oli kooltaan noin 100x60cm ja hinta oli n. 20 euroo. Mutta eihän sillä tarvitse peittää koko rataa vaan leikkaa hieman kiskotusta leveämpiä suikaleita että saa viistottua ratapenkan. Yksi pala riittää yllättävän pitkälle. http://www.korkkipiste.fi/ Sinne voi soittaa ja kysyä hintoja ja paksuuksiakin on erilaisia. Joskus koitin styroksia ja sen päälle kiskot mutta jossakin meni pieleen ja kun juna kulki kiskoilla niin styroksi kumisi häiritsevästi. Styrokisia kävin pummimassa talonrakentajilta millä oli aina jätesäkillinen styrox paloja ja olivat onnessaan kun pääsivät niistä eroon : ) Lastulevyn ostin puukeskuksesta http://w3.puukeskus.upm-kymmene.com/pks/internet/pksintern2.nsf/Front/Front+Page_1 Levyt leikattiin valmiiksi odottaessa eli ei tarvinnut itse alkaa sahailemaan ja paloina mahtui hyvin auton peräkompulaan : ) Samasta paikkaa ostin 2x2 tuumaista "rimaa" tukien kehikoksi ja lastulevyt kehikon seiniksi. Modulit on kahdella ruuvilla kiinni (kaks ruuvia per levyn pääty) ja kiskoissa virroitus kolvatuilla johdoilla. Eli helppo purkaa ja kasata.
...	<Tukkiniput ja lehmiaitaus on tehty koivun oksista ja mäki styroksista. http://www.scaleho.com/hanka17.htm> mistä tuossa oleva järvi on tehty.?
...	johan näitä kysymyksiä nyt riittää.. ja kun löyty paikka missä kysyä, ja vastauksiakin tuntuu saavan =) voiko styroksin maalata ihan pensselillä ja "miranolilla" vai tarviiko siihen jonkun lateksin ensin päälle? spraymaali ainakin menee siitä suoraan läpi..
...	Järvi on tehty niin että ensin koversin hieman taltalla lastulevyä ja maalasin järven tummalla....oikeastaan mustalla ja reunoja kohti vaaleammalla ja vaaleammalla eli yritin saada järven näyttämään syvältä. Syy miksi koversin lastulevyä oli että piti saada upotettua osittain "tukkiradan" kiskot veden alle mutta normaalisti ei tarvii kovertaa yhtään vaan tekee sen illuusion maalaamalla ensin pohjan keskeltä tummaksi ja rannoilla vaalenee, koska rannoillahan pohja näkyy läpi. Rannat pitäis olla sitten vaalean ruskeita tai hiekan väristä tai muuten sulle tulee mutapohja rantaan : ) Se syvyysvaikutelma onnistuu ihan ok pelkällä järven tai joen pohjan maalaamisella. Vetenä käytin Woodlans Scnicsin "realistic water" litkua. Eli sitä ohuina noin 2mm kerroksina kuivuneen maalauksen päälle. Pieniä rantakiviä rannoille ja kaislikkoa. Sitten voi lisätä muutamia yksityiskohtia esim pari katiskaa tai veneitä tai auton vanteita...ja miks ei huligaanin järveen heittämä polkupyöräkin. Järven keskelle ei kannata laittaa mitään detaljeita koska eihän ne todellisuudessakaan näy sieltä järven pohjasta. Aivan ensin pitää suunnitella se järvi mitä sinne haluaa ja jos on esim. laituri niin laiturit sun muut yksityiskohdat pitää laittaa ensin ja viimeisenä realistic water koska tätä "vettä" ei enää voi muokata kun se on kerran kuivunut toisin kuin muutamia muita jotka notkistuu kun niitä lämmittää. Laineet ja muut voi tähänkin tehdä hieman ennen aineen jämähtämistä. Tämä aine on vaan miellyttävämpää käyttää kuin ne rakeista kuumentamalla saatavat litkut ja jos kaataa uimarin jaloille kuumaa nin se muoviukkohan sulaa :( Samalla idealla tein joen ja muut ojat. Toiset voi kertoa omiasta järvistään mut tässä oli lyhykäisyydessään oman lätäkön teko. Styroksin maalaamiseen ostin yksinkertaisesti halvinta mahdollista vesiohenteista seinämaalia jonka sitten sävytin liikeessa ruskeaksi. Sellanen vaaleahkon ruskea koska silloin ei valkoinen paista hiekan alta jos jäisikin aukkoja vaan ruskea maali peittää hyvin mokat :) Ja ihan vaan halvimpia pensseleitä tarjoustalosta tai Anttilasta...kai eurolla viis pensseliä...tai jotain sitä rataa oli pensselien hinta. Siiten ei muuta kuin sutimaan ja tämä maali kuivuu aika nopeesti että maalaa esim 30 cm pitkän alueen eka ja vielä kun maali on kuivaa nin hiekkaa päälle ja taputtelee sormilla että se maali todellakin "liimaantuu" siihen maaliin. Eli eikun vaan halvimpia pensseleitä ja halvinta vesiohenteista maalia ja menoks :) Kun se maalaus ja hiekotus on kuivunut yli yön sitten vaan joko maaliruiskulla tai töpöttää pienellä pensselillä eri esim ruskean, harmaan ja vihreän sävyjä hiekoituksen pälle...siis sinne tänne että hiekkaakin näkyy. Mitä useampia "ei räikeitä" värejä sitä luonnollisempi pohjasta tulee koska luontohan ei ole yksivärinen. Ja kun on saanut haluamansa lopputuloksen niin sitten hiukka erikeepperiä jollekin alustalle ja pensselillä töpöttää sitä ja sivelee sinne tänne maastossa ja sirotetta päälle ja kiviä sun muuta roinaa ja sit alkaakin olla jo valmista puiden istutusta varten : ) Näillä eväillä mä oon tehnyt rataa ja jos joillakin muilla on muita ja käytännöllisempiä ideaoita nin olis kiva kuulla. Toivottavasti joku korjaa jos olen tehny asiat aivan päin honkia mutta rata on kyhätty ja junat kulkee eli tuokin idea toimii aikalailla ok.
...	JHR sanoi:[/i] "-- Se korkkimatto oli kooltaan noin 100x60cm ja hinta oli n. 20 euroo. Mutta eihän sillä tarvitse peittää koko rataa vaan leikkaa hieman kiskotusta leveämpiä suikaleita että saa viistottua ratapenkan. Yksi pala riittää yllättävän pitkälle. http://www.korkkipiste.fi/ --" jos 3 millin korkki riittää niin sellaista saa myös mm Biltemasta: http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=60222.htm&tuote=60222&ryhmaid=64 eli 100x50cm pala 3mm korkkia maksaa 9,50 EUR. pekka
...	Mulla on ratapihalla just tuota 3mm korkkia ja kyllä se asiansa ajaa aivan hyvin. Ainoa ekstra paksummassa korkissa on että siihen terävällä puukolla tai hobby veitsellä voi viiltää ratapenkat. Se ei tarvitse olla järin paksua vaimentaakseen melua mutta helpolla vain pääse kun samasta materiaalista voi muotoilla sen ratapenkan. Onhan myös myytävänä valmista ratapenkkaa (en muista minkä firman)mihin vaan tökkää kiskot kiinni mutta siitä ei ole kokemuksia. Ja yleeensä kun on vaikkapa Fallerin valmiskamaa niin hinta on sitten sen mukainen :(
...	Tarvittavan korkin paksuutta voi arvioida NEM-standardin 122 avulla. Siinä on esitetty eri mittakaavojen radan profiilin suositeltavat dimensiot. Yleisimmille mittakaavoille kiskon yläpinnan korkeus ratapenkan perustasosta on: HO: 10mm N: 6mm Z: 4mm Tuosta kun ottaa pois käytettävän kiskon ja ratapölkyn yhteiskorkeuden, saa sen ideaalisen aluskorkin paksuuden. Jos mitta otetaan ratapenkan vieressä olevan ojan pohjan tasolta tulee korkeutta vielä vastaavasti lisää 6/3/2 mm.
...	zscaleinfo sanoi: "--Tarvittavan korkin paksuutta voi arvioida NEM-standardin 122 avulla. --" Toinen hyvä vertailukohta on ratahallintokeskuksen (rhk) Ratatekniset määräykset ja ohjeet (ns "RAMO"). Näissä sanotaan että tukikerroksen paksuus on puuratapölkkyraiteella 450mm ja betonipölkkyraiteella 550 mm: http://www.finlex.fi/data/normit/11472-RAMO_3.pdf (s.54 eteenpäin) Eli näissä lähdetään siitä, että tukirakenteen sivuille jää "jätkänpolut" (radan osat kuvassa pdf'n sivulla 6). Jos esmes H0:ssa ratapölkyn paksuus on n. 2mm tulee puupölkkyraiteessa korkin vahvuudeksi (450/87)-2 = 3 mm eli kolmen millin korkki taitaa olla tällä tavalla tarkasteltuna kutakuinkin ok. Tässä on kuitenkin sellainen ongelma että välikerros + eristyskerros (eli polun pohja) on kuitenkin todennäköisesti jotain vaneria / lastulevyä MDF-levyä / mössölevyä tms, ja sekin pitää päällystää esmes hiekalla (soralla), joten kolmea milliä paksumpi korkki puolustaa hyvinkin paikkaansa H0:ssa! Esimerkiksi kuvasta: http://www.taprk.org/img/project/kauniainen/sepeli_sivusta.jpg näkee että vain 3 mm korkin käyttö jättää helposti jätkänpolut olemattomiksi. (vain etummainen raide on sepelöity). pekka
...	Tuosta korkista puheenollen, kuulin tänään suosituksen, että korkki olisi syytä maalata lateksilla ennen sorastusta. Perustelu oli, että maali estää korkin vettymisen ja turpoamisen kun sora kastellaan vesi-liimaseoksella ja liimaa kuluu myös vähemmän. Itselleni tuo oli aivan uusi ja yllättäväkin näkökohta, kun olen tottunut levittämään soran kuivan korkin päälle enkä ole erityisiä ongelmia todennut. Miten on asiantuntijat, olisiko korkin maalaukseen jotain perusteita? [?]
...	Korkin maalaukseen on perusteita, silloin saadaan suojaava kerro ja korkki ei ime kosteutta. Saattaa olla että jos liimalitku on kovin vetistä, niin turpoamista tapahtuu. Korkki tosin kuivuukin äkkiä, joten ongelmaa ei ehkä edes huomaa. mb
...	lainaten: mattib sanoi: Korkin maalaukseen on perusteita, silloin saadaan suojaava kerro ja korkki ei ime kosteutta. Saattaa olla että jos liimalitku on kovin vetistä, niin turpoamista tapahtuu. Korkki tosin kuivuukin äkkiä, joten ongelmaa ei ehkä edes huomaa. mb Täytyypä miettiä jos tosiaan kokeilisi korkin maalausta seuraavan radanrakennusprojektin yhteydessä. Voi kyllä olla niinkin, että käyttämäni Z-mittakaavan dimensioiden mukainen korkkialusta on mitoiltaan sen verran pieni, että turpoaminen on suhteellisesti pienempi ongelma kuin esimerkiksi HO-mittakaavassa.