tai [url="http://www.nmra.org"]NMRA[/url], toimesta. Eurooppalainen mittakaavastandardi on MOROP-järjestön [url="http://www.morop.org/en/normes/nem010_en.pdf"]NEM 010[/url]. Pienoisrautateiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistajat noudattavat näitä standardeja kaikkialla maailmassa ja standardit antavat myös harrastajille suunnitteluohjeet ratojen ja liikkuvan kaluston rakentamiseen. Rajoitumme tässä NEM-standardin mittakaavoihin, sillä ne ovat käytännössä suomalaisille ja eurooppalaisille harrastajille hyödyllisimmät ja kattavimmat. NMRA ja MOROP ovat paljolti koordinoineet standardejaan ja ne ovat käytännössä yhteensopivia mittakaavojen suhteen. NEM-standardeissa on mittakaavakohtaisesti määritelty monia liikkuvan kaluston ja radan perusmittoja, mutta tässä kannattaa huomata, että kaikissa kohdin ei käytetä mittakaavan nimellistä pienennyssuhdetta vaan standardeissa on otettu huomioon myös pienoisrautatien toiminnalliset vaatimukset ja laskennallista suoraan pienennyssuhteen perusteella määritettyä arvoa on korjattu vastaavasti. Yleensä heittoa on sitä enemmän mitä pienempi mittakaava on kyseessä. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa kaluston pyörien laipat, joiden on syytä olla toimintavarmuuden takia suhteessa suuremmat Z-mittakaavassa kuin on asian laita I-mittakaavassa, jossa voidaan käyttää lähempänä esikuvaa olevia mittasuhteita.[img]/web/info/scales1.gif[/img]

Normaalilevyiset radat

Standardeissa on määritetty mittakaavan mukainen normaaliraideleveys, mikä pohjautuu kansainväliseen normaaliraiteeseen, jonka raideväli on 1435 mm. Tämä raideleveys on käytössä valtaosassa Euroopan maita ja Pohjois-Amerikassa. Tarkkaan ottaen NEM-standardissa katsotaan normaaliraiteiseksi rata, jonka raideväli on 1250-1700mm.Suomessa raideleveys on 1524 mm eli sama mikä Venäjällä. Tästä aiheutuu pieni virhe, jos suomalaisen mallin mukaisen rautatien haluaa rakentaa tehdasvalmisteisia tuotteita käyttäen. Käytännössä virhe on kuitenkin sen verran vähäinen, että sitä ei katsoja juuri havaitse pienemmissä mittakaavoissa (Z - I) ja niinpä onkin yleisesti hyväksytty myös suomalaisen radan rakentaminen standardisoituja tuotteita ja niiden dimensioita käyttäen. Esimerkiksi yleisimmän H0-mittakaavan pienennyssuhde on 1:87, jolloin normaaliraideleveydeksi tulee H0-mittakaavassa 16,5 mm. Suomalaisen esikuvan mukaisen radan oikea raideleveys H0-mittakaavassa olisi kuitenkin 17,5 mm, eli noin 6% leveämpi.

MOROP on standardisoinut seuraavat mittakaavat:

Kaupallisia tuotteita massatuotannon mahdollistamiin kohtuullisiin hintoihin löytyy lähinnä Z, N, TT, H0 ja I -mittakaavoista. Rautatiemuseon puistorautatie 184mm:n raideleveyksineen edustaa normaaliraiteista V-mittakaavaa.

Kapearaiteiset

Kapearaiteisetkin rautatiet ovat standardeissa mukana. Pienennyssuhde on tietysti sama kuin normaaliraiteisellekin radalla samassa mittakaavassa, mutta raideleveys on kapeampi. Käytännössä tiettyä mittakaavaa varten tehty kapearaiteinen rautatie voi käyttää raiteenaan pienempien standardimittakaavojen normaaliraidetta. Näin esimerkiksi H0-mittakaavan (1:87, raideleveys 16,5mm) kapearaiteisena ratana voidaan käyttää N-mittakaavan (1:160, 9mm) normaalilevyistä raidetta. Tässä tapauksessa H0-mittakaavassa 9mm:n raideleveys vastaisi luonnossa raideleveyttä 783 mm, joka on varsin lähellä yleistä kapearaiteisten rautateiden 750mm:n raideleveyttä.Kapearaiteisen mittakaavan tunnukseksi lisätään perusmittakaavan nimeen NEM-standardin mukaan pieni kirjain m, e tai i sen mukaan miten paljon kapeampi rata normaaliraideleveyteen verrattuna on. NEM-standardi jaottelee kapearaiteiset kolmeen luokkaan:Esimerkiksi 1:87-pienennyssuhteisen radan, jonka raideleveys on 9mm vastaten siis 783mm:n prototyyppiraideleveyttä, tunnukseksi tulee näin H0e.">
Pienoisrautateiden mittakaavat
...[?]

Yleistä

Mittakaava tarkoittaa pienennyssuhdetta täysikokoiseen esikuvaan verrattuna. Esimerkiksi Z-mittakaava tarkoittaa suhdetta 1:220, jolloin vaikkapa luonnossa 440 cm pitkä vaunu olisi Z-mittakaavaisena pituudeltaan 440cm/220 eli 2cm. Pienoisrautateillä käytettävät mittakaavat on standardisoitu pienoisrautatieharrastajien järjestöjen, kuten [url="http://www.morop.org"]MOROP[/url] tai [url="http://www.nmra.org"]NMRA[/url], toimesta. Eurooppalainen mittakaavastandardi on MOROP-järjestön [url="http://www.morop.org/en/normes/nem010_en.pdf"]NEM 010[/url]. Pienoisrautateiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistajat noudattavat näitä standardeja kaikkialla maailmassa ja standardit antavat myös harrastajille suunnitteluohjeet ratojen ja liikkuvan kaluston rakentamiseen. Rajoitumme tässä NEM-standardin mittakaavoihin, sillä ne ovat käytännössä suomalaisille ja eurooppalaisille harrastajille hyödyllisimmät ja kattavimmat. NMRA ja MOROP ovat paljolti koordinoineet standardejaan ja ne ovat käytännössä yhteensopivia mittakaavojen suhteen. NEM-standardeissa on mittakaavakohtaisesti määritelty monia liikkuvan kaluston ja radan perusmittoja, mutta tässä kannattaa huomata, että kaikissa kohdin ei käytetä mittakaavan nimellistä pienennyssuhdetta vaan standardeissa on otettu huomioon myös pienoisrautatien toiminnalliset vaatimukset ja laskennallista suoraan pienennyssuhteen perusteella määritettyä arvoa on korjattu vastaavasti. Yleensä heittoa on sitä enemmän mitä pienempi mittakaava on kyseessä. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa kaluston pyörien laipat, joiden on syytä olla toimintavarmuuden takia suhteessa suuremmat Z-mittakaavassa kuin on asian laita I-mittakaavassa, jossa voidaan käyttää lähempänä esikuvaa olevia mittasuhteita. [img]/web/info/scales1.gif[/img]

Normaalilevyiset radat

Standardeissa on määritetty mittakaavan mukainen normaaliraideleveys, mikä pohjautuu kansainväliseen normaaliraiteeseen, jonka raideväli on 1435 mm. Tämä raideleveys on käytössä valtaosassa Euroopan maita ja Pohjois-Amerikassa. Tarkkaan ottaen NEM-standardissa katsotaan normaaliraiteiseksi rata, jonka raideväli on 1250-1700mm. Suomessa raideleveys on 1524 mm eli sama mikä Venäjällä. Tästä aiheutuu pieni virhe, jos suomalaisen mallin mukaisen rautatien haluaa rakentaa tehdasvalmisteisia tuotteita käyttäen. Käytännössä virhe on kuitenkin sen verran vähäinen, että sitä ei katsoja juuri havaitse pienemmissä mittakaavoissa (Z - I) ja niinpä onkin yleisesti hyväksytty myös suomalaisen radan rakentaminen standardisoituja tuotteita ja niiden dimensioita käyttäen. Esimerkiksi yleisimmän H0-mittakaavan pienennyssuhde on 1:87, jolloin normaaliraideleveydeksi tulee H0-mittakaavassa 16,5 mm. Suomalaisen esikuvan mukaisen radan oikea raideleveys H0-mittakaavassa olisi kuitenkin 17,5 mm, eli noin 6% leveämpi.

MOROP on standardisoinut seuraavat mittakaavat:

  • Z: pienennyssuhde 1:220, raideleveys 6,5mm
  • N: pienennyssuhde 1:160, raideleveys 9mm
  • TT: pienennyssuhde 1:120, raideleveys 12mm
  • H0: pienennyssuhde 1:87, raideleveys 16,5mm
  • S: pienennyssuhde 1:64, raideleveys 22,5mm
  • 0: pienennyssuhde 1:45, raideleveys 32mm
  • I: pienennyssuhde 1:32, raideleveys 45mm
  • II: pienennyssuhde 1:22,5, raideleveys 64mm
  • III: pienennyssuhde 1:16, raideleveys 89mm
  • IV: pienennyssuhde 1:11, raideleveys 127mm
  • V: pienennyssuhde 1:8, raideleveys 184mm
  • VI: pienennyssuhde 1:5,5, raideleveys 260mm
Kaupallisia tuotteita massatuotannon mahdollistamiin kohtuullisiin hintoihin löytyy lähinnä Z, N, TT, H0 ja I -mittakaavoista. Rautatiemuseon puistorautatie 184mm:n raideleveyksineen edustaa normaaliraiteista V-mittakaavaa.

Kapearaiteiset

Kapearaiteisetkin rautatiet ovat standardeissa mukana. Pienennyssuhde on tietysti sama kuin normaaliraiteisellekin radalla samassa mittakaavassa, mutta raideleveys on kapeampi. Käytännössä tiettyä mittakaavaa varten tehty kapearaiteinen rautatie voi käyttää raiteenaan pienempien standardimittakaavojen normaaliraidetta. Näin esimerkiksi H0-mittakaavan (1:87, raideleveys 16,5mm) kapearaiteisena ratana voidaan käyttää N-mittakaavan (1:160, 9mm) normaalilevyistä raidetta. Tässä tapauksessa H0-mittakaavassa 9mm:n raideleveys vastaisi luonnossa raideleveyttä 783 mm, joka on varsin lähellä yleistä kapearaiteisten rautateiden 750mm:n raideleveyttä. Kapearaiteisen mittakaavan tunnukseksi lisätään perusmittakaavan nimeen NEM-standardin mukaan pieni kirjain m, e tai i sen mukaan miten paljon kapeampi rata normaaliraideleveyteen verrattuna on. NEM-standardi jaottelee kapearaiteiset kolmeen luokkaan:
  • metrinen: tunnus m, raideväli 850-1250mm
  • kapearaiteinen: tunnus e, raideväli 650-850mm
  • teollisuusraide: tunnus i, raideväli 400-650mm
Esimerkiksi 1:87-pienennyssuhteisen radan, jonka raideleveys on 9mm vastaten siis 783mm:n prototyyppiraideleveyttä, tunnukseksi tulee näin H0e.

 

Copyright © 2005-2006 Rautatiemuseon keskustelufoorumit. All Rights Reserved